Jenni Vartiainen – Gimmelistä menestyneeseen soolouraan
Lyhyesti
Jenni Vartiainen on suomalainen laulaja ja lauluntekijä, joka tuli tunnetuksi Popstars-ohjelmassa vuonna 2002 perustetun Gimmel-yhtyeen jäsenenä. Sooloartistina hän on julkaissut viisi albumia ja saanut yhdeksän Emma-palkintoa.
Miten Jenni Vartiainen nousi julkisuuteen Gimmelissä?
Keväällä 2002 Suomessa järjestettiin Popstars-formaatin mukainen kilpailu, jossa etsittiin jäseniä uuteen yhtyeeseen. Koelauluihin osallistui 454 nuorta naista, joista 25 eteni jatkoon. Vartiainen valittiin neljän joukkoon, ja yhden jäsenen lähdettyä lopulliseksi kokoonpanoksi muodostui kolmihenkinen Gimmel. Yhtye teki noin kahden vuoden uran aikana kolme albumia. Gimmelin viimeisen konsertin jälkeen Vartiainen ilmoitti lähtevänsä soolouralle. Yhtyeessä toimimisen ohella hän opiskeli psykologiaa avoimessa yliopistossa ja on myöhemmin valmistunut ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi.
Mistä albumeista Ihmisten edessä ja Seili tunnetaan?
Vartiaisen ensimmäinen single Tunnoton julkaistiin keväällä 2007. Saman vuoden syyskuussa ilmestyivät single Ihmisten edessä ja samanniminen esikoisalbumi. Single voitti Vuoden biisi -Emman ja toi kultalevyn, ja albumi nousi Suomen virallisella listalla parhaimmillaan sijalle kahdeksan. Albumi on myynyt yli 51 000 kappaletta ja saanut tuplaplatina-arvon, ja se voitti vuoden debyyttialbumi -palkinnon Emma-gaalassa 2008. Toinen albumi Seili julkaistiin 31. maaliskuuta 2010. Single En haluu kuolla tänä yönä nousi singlelistan kärkeen, ja Missä muruseni on oli listaykkösenä 11 viikkoa ja myi tuplaplatinaa. Seili on yksi Suomen kaikkien aikojen myydyimmistä albumeista yli 200 000 kappaleen myynnillä. Vuoden 2011 Emma-gaalassa Vartiainen voitti seitsemän palkintoa, muun muassa vuoden albumin, vuoden naissolistin ja vuoden live-esiintyjän kategoriat.
- Artistin keikat jatkuvat.
- Seuraa artistin Instagram-tiliä.
- Lue lisää taustoista.
- Suuret viihdeuutismediat ja luotettavat lähteet ovat kieltäneet kuolinsyyhuhut (viihdepäivä.fi).
- Faneilta tullut paljon tukiviestejä someen, mutta Jenni Vartiainen keskittyy uraan ja yksityisyyteen (pituus.com).
- 2020: Jenni Vartiaisen lapsi syntyy (pituus.com).
- Artistin keikat jatkuvat suunnitellusti; mahdolliset julkiset kommentit päivittyvät.
- Seuraa virallisia kanavia, kuten artistin Instagram-tiliä.
Millainen oli Terran ja Monologin kausi?
Kolmas studioalbumi Terra julkaistiin 4. lokakuuta 2013. Sitä edelsi single Junat ja naiset, ja albumilta julkaistiin myös singlet Selvästi päihtynyt ja Suru on kunniavieras. Vartiaisen mukaan Terra muodosti kahden edellisen levyn kanssa trilogian. Albumi myi kahdessa päivässä tuplaplatinaa, ja vuonna 2014 siitä julkaistiin uusintapainos uusilla ja akustisilla kappaleilla. Syksyllä 2014 Vartiainen oli mukana Vain elämää -sarjan kolmannella kaudella. Neljäs studioalbumi Monologi julkaistiin 7. syyskuuta 2018. Sitä edelsivät singlet Turvasana, Se oikea, Väärään suuntaan ja Voulez-vous. Albumi nousi heti Suomen virallisen listan ensimmäiselle sijalle ja on myynyt platinaan oikeuttavan määrän. Monologi-kiertue päättyi Hartwall-areenan konserttiin marraskuussa 2018. Kokoelma-albumi Ihmisten edessä 2007–2019 julkaistiin marraskuussa 2019.
Mitä Origo-kausi toi Vartiaisen uralle?
Vartiainen palasi soolouralle viiden vuoden tauon jälkeen singlellä Lanka marraskuussa 2023 ja esiintymislavoille kesäkuussa 2024. Vuonna 2024 ilmestyivät singlet Villit vedet, Viimeinen pisara yhdessä Etan kanssa sekä Valitsen sut uudestaan. Viides studioalbumi Origo julkaistiin 21. maaliskuuta 2025. Se striimasi kultaan oikeuttavan määrän jo ennen julkaisua ja myöhemmin platinaa, ja nousi Suomen virallisen listan kärkeen. Albumin yhteydessä julkaistiin single Leima yhdessä Turistin kanssa. Syksyllä 2022 Vartiainen oli mukana Mestarit-yhteiskiertueella Kaija Koon, Paula Vesalan ja Ellinooran kanssa. Kesäkuussa 2025 ilmoitettiin, että hän aloittaa tähtivalmentajana The Voice of Finlandin 15. kaudella vuonna 2026. Joulukuussa 2025 hän oli mukana Cheekin tribuuttialbumilla Unitas Sigma.
Lähde: Jenni Vartiainen, Wikipedia