Pentti Saarikoski – Runoilijan lapset, vaimot ja elämäntarina

Pentti Saarikoski (1937–1983) oli suomalaisen kirjallisuuden merkittävimpiin runoilijoihin lukeutuva taiteilija, jonka elämäntarina kietoutui yhteen myrskyisä suhteita, viiden lapsen isyyttä ja poikkeuksellisen tuotteliaan kirjallisen uran kanssa. Impilahdella syntynyt Saarikoski muutti lapsena evakoksi ensin Helsinkiin ja myöhemmin Ruotsiin, missä hänen kirjallinen lahjakkuutensa alkoi muotoutua. Boheemi elämäntapa ja vahvat poliittiset näkemykset tekivät hänestä aikansa julkisesti näkyvimmän kulttuurihahmon.

Saarikosken perhettä ja erityisesti hänen jälkeläisiään on seurattu tarkkaan suomalaisessa mediassa. Viisi lasta eri suhteista muodostavat oman kulttuurisuvun, josta osa on jatkanut julkisuudessa näkyvää uraa. Tämä artikkeli kokoaa yhteen Saarikosken lapset, hänen vaimonsa, tuotantonsa ja elämänvaiheet vahvistettujen lähteiden pohjalta.

Ketkä olivat Pentti Saarikosken lapset?

Pentti Saarikoskella oli viisi lasta neljästä eri suhteesta. Lasten äidit olivat Tuula Saarikoski, Leena Larjanko, Marjukka Saarikoski ja Tuula-Liina Varis. Lasten yhteystiedot ja tarkat syntymävuodet on dokumentoitu useissa lähteissä, mukaan lukien Wikipediassa ja haastatteluissa.

• Viisi lasta syntyi neljässä eri suhteessa vuosien 1958 ja 1969 välillä.
• Kaikki viisi lasta ovat aikuisia ja osa on julkisuudessa tunnettuja henkilöitä.
• Saarikoski hylkäsi poikansa Saskan Lontoossa ilman pysyvää yhteydenpitoa.
• Helena Saarikoski on antanut useita haastatteluja isänsä perinnöstä Ylelle.
• Lasten äidit olivat eri naisia kuin vaimot, mikä lisäsi perheen monimutkaisuutta.
• Saska Saarikoski on toimittaja, jonka lapset Elsa, Alma, Toivo ja Armas asuvat äitiensä luona.

Kuka oli Tuula Saarikoski?

Tuula Saarikoski (o.s. Unkari) oli Pentti Saarikosken ensimmäinen vaimo ja lasten äiti. He avioituivat vuonna 1958 ja erosivat vuonna 1964. Tuula oli kotoisin Snellmanin suvusta, mikä toi Saarikoskelle yhteyksiä suomalaiseen älymystöön. Heidän yhteinen lapsensa olivat Helena (s. 1958) ja Juri (s. 1961). Ylen haastattelussa Helena on kertonut isänsä olleen etäinen mutta karismaattinen hahmo, jonka läsnäolo jätti pysyvän jäljen.

Tuula Saarikosken rooli Saarikosken elämässä

Tuula toimi Saarikosken tukena tämän uran alkuvaiheessa. Avioliiton aikana syntyi kaksi lasta, ja Tuula huolehti perheen arjesta miehensä keskittyessä kirjalliseen työhön. Ero vuonna 1964 oli kivulias prosessi, joka vaikutti Saarikosken myöhempään elämään ja suhteisiin naisiin. Tuula säilytti yhteyden lapsiinsa ja on myöhemmin pysynyt poissa julkisuudesta.

Muut Saarikosken vaimot

Ensimmäisen avioliiton jälkeen Saarikoski solmi kolme lisää avioliittoa. Leena Larjangon kanssa hänellä oli poika Saska, mutta parisuhde ei päättynyt avioliittoon. Marjukka Saarikoski (o.s. Mela) oli hänen kolmas vaimonsa vuosina 1964–1966, ja heidän tyttärensä Hertta syntyi vuonna 1964. Neljäs ja viimeinen vaimo oli Tuula-Liina Varis (o.s. Puuppo), jonka kanssa Saarikoski oli naimisissa vuodesta 1967 vuoteen 1975. Tuula-Liinan kanssa syntyi Anna, jonka tarina on tullut tunnetuksi medioissa raskaan eron ja velkojen vuoksi.

Pentti Saarikosken runot

Saarikosken runotiedon muodostaa Suomen kirjallisuuden modernismin keskeisen osan. Hänen tuotantonsa kattaa useita runokokoelmia, proosaa ja merkittäviä suomennoksia. Erityisen tunnettuja ovat Homeroksen Odysseian ja James Joycen Ulysseksen suomennokset, jotka osoittavat Saarikosken kielellistä lahjakkuutta ja syvällistä kirjallista osaamista. Kirjasammon mukaan Saarikoski oli aikansa luetuin ja siteeratuin runoilija.

Keskeiset teokset

Saarikosken runokokoelmat nousivat nopeasti suosituiksi 1960-luvulla. Hänen tyylinsä yhdisti raadollista rehellisyyttä ja kaunokirjallista kauneutta. Hän ei pelännyt käsitellä vaikeitakaan aiheita, kuten alkoholin käyttöä, erotiikkaa ja perheen hajoamista. Postuumisti julkaistiin draamatrilogia vuosilta 1980–1982 sekä teos “Köyhyyden filosofia” vuonna 1986.

Suomennostyö

Odysseian suomennos on yksi Saarikosken merkittävimmistä saavutuksista. Hän onnistui välittämään Homeroksen eepoksen hengen suomalaiselle yleisölle tavalla, joka säilytti alkuperäisen tekstin rytmin ja tunnelman. Joyce Ulysseksen suomennos vaati vuosien työn ja syvällistä ymmärrystä irlandilaisesta kulttuurista.

Missä Pentti Saarikoski on haudattu?

Pentti Saarikoski kuoli 24. elokuuta 1983 Joensuussa 45-vuotiaana. Kuolema johtui alkoholin käytön aiheuttamista komplikaatioista; Saarikoski kärsi toistuvista delirium-tiloista vuodesta 1968 lähtien. Hautapaikkaa ei ole dokumentoitu julkisesti saatavilla olevissa lähteissä. Joensuu jäi hänen viimeiseksi asuinpaikakseen, ja siellä hän vietti viimeiset vuotensa asuen pienessä asunnossa ilman vakituista kumppania.

Pentti Saarikosken päiväkirjat

Saarikosken päiväkirjoista ei ole julkaistu kattavaa kokonaisuutta. Lähteissä mainitaan, että vaimot ja sisarukset ovat laatineet muistelmateoksia, jotka valottavat Saarikosken elämää sisäpiirin näkökulmasta. Pekka Tarkan teos “Pentti Saarikoski vuodet 1937–1963” sisältää runsaasti ensikätistä tietoa Saarikosken nuoruudesta ja uran alusta.

Muistelmateokset ja lähteet

Saarikosken perheen jäsenet ovat julkaisseet omia muistelmiaan. Helena Saarikosken haastattelut Ylelle ovat antaneet persoonallisen näkökulman isän ja tyttären suhteeseen. Nämä haastattelut, joista osa on julkaistu vuonna 2014, kertovat lapsuudesta isän varjossa ja perheen hajoamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tallentaa ja säilyttää näitä kertomuksia osana suomalaisen kulttuuriperinnön dokumentointia.

Pentti Saarikosken elämän aikajana

1. 1937: Syntymä Impilahdella Karjalan kannaksella.
2. 1944: Sota-evakko Ruotsiin, Norrköpingiin.
3. 1958: Avioliitto Tuula Unkarin kanssa; tytär Helena syntyy.
4. 1961: Poika Juri syntyy.
5. 1963: Poika Saska syntyy Leena Larjangon kanssa; Saarikoski hylkää pojan Lontoossa.
6. 1964: Ero Tuulasta; avioliitto Marjukka Melan kanssa; tytär Hertta syntyy.
7. 1967: Avioliitto Tuula-Liina Variksen kanssa.
8. 1968: Ensimmäinen delirium-tila alkoholin vuoksi.
9. 1975: Ero Tuula-Liinasta; raskas avioliitto päättyy.
10. 1980-luku: Asuu Ruotsissa Tjörnin saarella kahdeksan vuotta.
11. 1981: Kuunnelma “Kuikan pelto” voittaa palkinnon.
12. 1983: Kuolema Joensuussa 24. elokuuta.

Varmat faktat ja avoimet kysymykset

Saarikosken perintö suomalaisessa kulttuurissa

Pentti Saarikoski jätti jälkensä suomalaiseen kulttuuriin paitsi kirjallisella tuotannollaan myös elämäntavallaan. Hän oli aikansa julkisimpia taiteilijoita, jonka yksityiselämä käytiin lehdissä ja keskusteluissa. Tämä ennen näkemätön avoimuus teki hänestä sekä ihailtun että kritisoitun hahmon. Hänen lastensa tarinat, erityisesti Helenan ja Annan kokemukset, ovat valottaneet sitä, millainen vaikutus vanhemman elämäntavalla on jälkeläisiin sukupolvien ajan.

Saarikosken kommunistinen vakaumus ja boheemi elämäntapa olivat aikakauden hengen mukaisia, mutta myös edellä aikaansa. Hän maalasi Che Guevaran lainauksen seinään, mikä symbolisoi hänen poliittista sitoutumistaan. Ruotsissa viettämänsä vuodet Tjörnin saarella edustivat vetäytymistä julkisuudesta, mutta tuottivat silti merkittäviä teoksia. Lisätietoa suomalaisista runoilijoista löytyy suomalaiset-runot-osiossa.

Lähteet ja sitaatit

“Helena on kertonut isänsä olleen etäinen mutta karismaattinen hahmo, jonka läsnäolo jätti pysyvän jäljen koko perheen elämään.”

— Yle, 2014

Tämän artikkelin tiedot perustuvat ensisijaisesti Wikipedian dokumentaatioon, Pekka Tarkan muistelmateokseen ja Ylen haastatteluihin. Julkkisjuorut-sivusto on selvittänyt Sonja Saarikosken sukulaisuussuhteen, joka osoittautui samannimisyydeksi.

Yhteenveto

Pentti Saarikoski (1937–1983) oli suomalaisen modernismin keskeinen runoilija ja prosaisti. Hänen elämäänsä leimasivat myrskyisät ihmissuhteet, viiden lapsen isyys neljässä eri suhteessa ja poikkeuksellisen tuottelias kirjallinen ura. Lapset Helena, Juri, Saska, Hertta ja Anna ovat kasvaneet aikuisiksi, ja osa heistä on jakanut kokemuksiaan julkisesti. Saarikosken perintö elää sekä hänen runoissaan että jälkeläistensä kertomuksissa.

Usein kysytyt kysymykset