Sutarkullan linnavuori – rautakautinen muinaislinna Karjaalla Raaseporissa

Missä Sutarkullan linnavuori sijaitsee?

Linnavuori sijaitsee Karjaan kirkolta kuuden kilometrin päässä lounaassa, Lepinjärven eteläpuolella. Mäki nousee Sutarkullan talon eteläpuolisen pellon keskellä olevasta peltosaarekkeesta ja kohoaa yli 15 metriä ympäristöään korkeammalle. Sen koko on 160 × 100 metriä, ja jyrkimmillään rinteet ovat pohjoisessa ja luoteessa. Muissa suunnissa mäen kyljet ovat loivia.

Peltojen keskellä kohoava kumpu on maisemassa silmiinpistävä, kuten monien muidenkin muinaislinnojen tapauksessa. Samalla seudulla on tuttuja kohteita, kuten Repolan Linnavuori ja Uusipöylin linnavuori, jotka kertovat rautakautisten ja keskiaikaisten linnavuorten tiheästä verkostosta eteläisessä Suomessa.

Millaisia rakenteita Sutarkullan linnavuorella on?

Mäen eteläreunaa kiertää maavalli, joka on rakennettu kivistä ja maa-aineksesta. Vallin eteläpuolella sijaitsee terassi, joka on tulkittu esilinnaksi. Muitakin kiveyksiä tunnetaan mäellä, mutta niiden yhteys linnavuoreen on epävarma.

Länsirinteen suunnassa oleva kivirakennelma on luultavasti kiviaita, joka on rakennettu huomattavasti myöhemmin kuin itse linna. Tällaiset myöhemmät rakenteet ovat yleisiä linnavuorilla, ja ne muistuttavat siitä, miten paikat ovat olleet käytössä vuosisatojen ajan myös muilla tavoin. Vastaavia piirteitä on havaittavissa esimerkiksi Huntilan linnavuorella.

Miten Sutarkullan linnavuorta on tutkittu ja mitä sieltä on löydetty?

Kohteessa kävi ensimmäisenä tutkijana Nils Cleve vuonna 1931 inventoinnin yhteydessä. Paikkaa ei ole koskaan tutkittu kaivauksin, joten tieto perustuu pintapuolisiin arvioihin. Vuonna 1981 tehdyssä inventoinnissa mäen pellolta löydettiin rautakautinen saviastianpala ja kvartsia, mikä vahvistaa paikan käytön rautakaudella.

Pintapuolisia arvioita on tehty myöhemminkin: vuonna 1983 Hirviluoto ja Suominen kävivät arvioimassa kohdetta, ja vuonna 1996 Seppälä teki oman tarkastuksensa. Jälkimmäinen löysi itäpuolella kulkevan tien itäpuolelta kallion, jossa saattaa myös olla kivivalleja. Rakenteensa perusteella linnavuori on ajoitettu varhaiselle keskiajalle.

Kaivaustutkimusten puute tekee Sutarkullan linnavuoresta kiinnostavan mutta vaillinaisesti tunnetun kohteen. Moni muu linnavuori on joutunut perusteellisempien tutkimusten kohteeksi, esimerkiksi Linnasenmäki, mutta Sutarkullan kohdalla tulkinnat nojaavat edelleen pintahavaintoihin.

Miten Sutarkullan linnavuorta hoidetaan ja suojellaan?

Alueen hoito aloitettiin vuosina 1991–1992 tehdyllä perusraivauksella. Sen jälkeen aluetta on niitetty ja vesakkoa poistettu tarpeen mukaan, hoitajana Moisanen. Erityistä huomiota on kiinnitetty vallitusten pitämiseen puustosta vapaana, jotta muinaisjäännös pysyy näkyvissä. Sama haaste on tuttu myös muualta Hämeestä, sillä esimerkiksi Laurinkallion linnavuoren rinteissä on säilynyt sammaloitunut kivivalli, joka rajaa noin 300 × 150 metrin suuruista linna-aluetta. Mäki on myös luonnonsuojelualuetta, mikä turvaa sen säilymisen myös luonnon kannalta.