Oriveden historia: pitäjästä kaupungiksi

Mistä Oriveden varhaisimmista asutuksesta ja seurakunnan synnystä tiedetään?

Oriveden alueelta on tehty muutamia kymmeniä Suomusjärven kulttuurin aikaisia esinelöytöjä. Ne osoittavat metsästäjien ja kalastajien liikkuneen alueella jo varhain. Pronssi- tai rautakautisia löytöjä ei sen sijaan tunneta, joten Oriveden seutu lienee ollut kangasalalaisten asumattomana takamaana.

Keskiajalla alueelle muutti uudisasukkaita eräistä Kangasalan kylistä. Tämä vaihe liittää Oriveden alkuvaiheet tiiviisti Kangasalan historiaan, josta asutus lähti liikkeelle. Ensimmäinen maininta Orivedestä seurakuntana, joko itsenäisenä tai Kangasalan kappelina, on vuodelta 1466 erään käräjillä käsitellyn rajariidan yhteydessä. Käräjäpöytäkirjassa esiintyy muun muassa Oriveden Pappila.

Orivesi mainitaan ensimmäisen kerran itsenäisenä pitäjänä ja seurakuntana vuoden 1540 maakirjassa, jonka mukaan siellä oli 56 veroa maksanutta taloa. Längelmäki ja sen mukana myös Kuorevesi erosivat Orivedestä vuonna 1593. Oriveden kautta kulki säännöllinen niin sanottu lukkarinpostin reitti vuodesta 1598 lähtien.

Orivesi kuuluu Satakunnan historialliseen maakuntaan. Otavan Pieni tietosanakirja vuodelta 1927 mainitsee Oriveden sijaitsevan Itä-Satakunnassa. Nykyinen kaupunki sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, ja sen naapurikuntia ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Naapuruus avaa luontevan yhteyden myös Jämsän historiaan, Ruoveden historiaan ja Tampereen historiaan.

Mitä Orivedellä tapahtui käräjä- ja markkinakaudella ennen kuntaa?

Ensimmäinen Orivedeltä tullut valtiomies oli Vetterkullaa viljellyt Jaakko Juhananpoika Kråkfelt, joka edusti kihlakuntaansa Tukholmassa vuonna 1675. Vuonna 1695 laskettiin ensimmäistä kertaa Oriveden ja Eräjärven yhteinen asukasmäärä, noin 2 400 henkeä. Muutama vuosi sen jälkeen tapahtui Oriveden historian tähän mennessä suurin katastrofi, kun noin joka kolmas asukas, 766 henkeä, kuoli suurena nälkävuotena 1697.

Vuonna 1727 Orivedellä pidettiin ensimmäiset omat markkinat, ja niitä järjestettiin vuoteen 1801 asti, jolloin ne lakkautettiin. Vuonna 1741 rakennettiin pitäjäntupa, jossa voitiin pitää käräjät. Vuonna 1776 Orivesi naapuripitäjineen siirrettiin Turun ja Porin läänistä vastaperustettuun Hämeen lääniin.

Oriveden viides kirkko, Oriveden vanha kirkko, valmistui vuonna 1781. Kirkon kellotapulia rakennettiin vuosina 1783–1793. Oriveden evankelis-luterilainen seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan.

Miten Oriveden kunta, koulu, posti ja teollisuus syntyivät?

Vuonna 1860 Oriveden ensimmäinen kauppias Alfred Grönfors avasi kauppansa kirkonkylässä. Vuonna 1868 alkoi höyrylaivaliikenne linjalla Hämeenlinna–Orivesi–Länkipohja. Oriveden kunta perustettiin vuonna 1869, jolloin valittiin kunnallislautakunta ja kuntakokouksen esimies. Seuraavana vuonna Eräjärvellä valittiin ensimmäinen kunnallislautakunta ja pidettiin ensimmäinen kuntakokous, ja Oriveden nimismiespiiri perustettiin.

Vuonna 1872 kirkonkylällä alkoi toimia Oriveden ensimmäinen kansakoulu, kirkonkylän Kultavuoren koulu, sekä Kirkonkylän kirjasto. Oriveden ensimmäinen postitoimisto avattiin Oriveden asemalla vuonna 1883 alun perin nimellä Orihvesi. Samana vuonna Kultavuoren koululla pidettiin Oriveden ensimmäinen maatalousnäyttely. Paikkakunnan ensimmäisen yksityispuhelimen hankki kauppias Wilhelm Grönfors vuonna 1887, ja seuraavana vuonna alkoi postipankkitoiminta.

Kuntaan saatiin ensimmäinen kunnanlääkäri vuonna 1895. Vuonna 1898 kirkonkylään perustettiin postitoimisto ja Oriveden telefooniyhdistys, ja Korkeakoskelle perustettiin Suomen ensimmäinen kenkätehdas, jonka perustaja oli Edward Wallenius. Orivedellä ilmestyy paikallislehti Oriveden Sanomat, jonka levikkialueeseen kuuluvat myös Juupajoki ja Längelmäki. Suuri osa paikallisista asukkaista kutsuu itseään orivesiläisiksi.

Mitä Orivedelle tapahtui 1900-luvun laitosten, sotien ja laajenemisen aikana?

Kun Suomen suuriruhtinaskunnan armeija hajotettiin 1900-luvun alussa, Orivedellä 1800-luvun lopulta asti harjoitelleen Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonan 27. reservikomppanian entiset kasarmit luovutettiin leprasairaalalle. Oriveden leprasairaala oli toiminnassa vuosina 1904–1953, ja Oriveden kunnallinen sairaala oli aloittanut toimintansa vuokrahuoneistossa vuonna 1902.

Oriveden ensimmäinen urheilu- ja voimisteluseura Oriveden Ponnistus perustettiin vuonna 1908. Vuonna 1909 Oriveden vanhainkoti aloitti toimintansa, ja Oriveden opisto aloitti toimintansa Keski-Hämeen kansanopistona Länkipohjassa. Vuonna 1910 opisto muutti Oriveden kirkonkylään ja työväentalo rakennettiin. Vuonna 1911 Hirsilän kenkätehdas aloitti toimintansa, ja Juho Nisula kirjoitti Oriveden alueen ensimmäisen suomenkielisen paikallishistoriikin, Piirteitä Eräjärven pitäjästä.

Oriveden ensimmäisen auton hankki sahrajärveläinen Kustaa Ala-Sahra vuonna 1912. Juupajoen kunta itsenäistyi ja erosi Orivedestä vuonna 1913. Oriveden Osuusliike, myöhemmin kauppakunta Kotipohja, perustettiin vuonna 1916, ja seuraavana vuonna Oriveden ensimmäinen kunnallinen eläinlääkäri aloitti työnsä.

Vuonna 1918 Kansalaissodan aikana Orivesi oli kiivaiden taistelujen näyttämönä. Punaiset pitivät hallussaan Orivettä parin kuukauden ajan. Länkipohjan suunnasta edenneet, eversti Karl Fredrik Wilkmanin eli Wilkaman johtamat valkoiset saivat 18. maaliskuuta 1918 haltuunsa Oriveden rautatieaseman, mutta joutuivat perääntymään panssarijunan avulla hyökänneiden punaisten pakottamina. Tällöin Vilppulan suunnasta vetäytyneet punaiset pääsivät pakenemaan kohti Tamperetta. Valkoiset joukot valtasivat Oriveden lopullisesti 20.3. Tämä vaihe liittyy suoraan Suomen sisällissodan tapahtumiin.

Vuonna 1919 Oriveden ja Eräjärven ensimmäiset kunnanvaltuustot aloittivat toimintansa, ja Oriveden ensimmäinen kunnankirjuri aloitti työnsä. Karjalaisen kenkätehdas aloitti toimintansa, ja Oriveden Sähkö Oy perustettiin. Oriveden kunnallinen kirjastolaitos aloitti toimintansa vuonna 1921. Vuonna 1923 Oriveden kunnansairaala valmistui Tähtiniemen vanhainkodin sairasosaston yhteyteen. Oriveden yhteiskoulun toiminta alkoi yksityisenä kotikouluna vuonna 1924.

Vuonna 1926 Siitaman kylä liitettiin Kangasalasta Oriveteen, Oriveden Sanomat alkoi ilmestyä, ja Auvisen talo rakennettiin Oriveden kirkonkylään. Vuonna 1927 Oriveden telefooniyhdistys muuttui Oriveden Puhelin Oy:ksi. 1930-luvulla otettiin käyttöön Oriveden Yhteiskoulun rakennus, Paltanmäen ulkomuseo ja Oriveden kirkonkylän ensimmäinen moderni rapattu tiilinen asuin- ja liikerakennus. Ensi Oy:n kenkätehdas aloitti toimintansa vuonna 1937.

Talvisodan aikana Orivedellä toimi 10. sotasairaalan osastot Hirsilän sairaalassa ja Tähtiniemen sairaalassa, Oriveden kunnansairaalassa ja osassa kunnalliskotia. Sotavuosien yhteys tulee esiin myös Talvisodan sotasairaalatoiminnassa. Toisen maailmansodan aikana Orivedellä toimi jalkaväen koulutuskeskus. Jatkosodan jälkeen Orivedelle asutettiin Valkjärven siirtoväkeä, ja Orivedestä kehittyi huomattava Koillis-Pirkanmaan palvelukeskus. Vuonna 1946 Oriveden yhteiskoulu muuttui yliopistoon johtavaksi ja lukio aloitti toimintansa.

Oriveden ja Eräjärven kuntaliitos tehtiin vuonna 1973. Vuoden 1986 alusta lähtien Orivesi on ollut kaupunki. Vuoden 2007 alusta liitettiin osa Längelmäen kunnasta Oriveteen.