Porvoon valtiopäivät 1809 – säädyt koolla Porvoossa

Miksi säädyt kutsuttiin Porvooseen?

Suomen sota oli maaliskuussa 1809 vielä käynnissä, mutta Venäjän osalta voitettu. Aselepo oli solmittu Olkijoella 19. marraskuuta 1808, ja sota oli siirtynyt Ahvenanmaalle ja Ruotsin puolelle. Tässä tilanteessa keisari Aleksanteri I määräsi Suomen säädyt koolle.

Käskykirje valtiopäivien järjestämisestä annettiin Pietarissa 1. helmikuuta (20. tammikuuta) 1809. Esityksen oli tehnyt Suomen lähetyskunta, ja sen vahvisti kenraalikuvernööri Georg Magnus Sprengtporten. Säädyt saivat kutsun kokoontua Porvooseen.

Paikan valintaan vaikuttivat käytännön syyt. Suomen sota oli käynnissä, ja Turku ja Hämeenlinna sijaitsivat kaukana Venäjän rajalta. Helsingissä oli syttynyt tuhoisa tulipalo marraskuussa 1808, eikä siellä ollut sopivia tiloja, kuten ei Loviisassakaan.

Miten Porvoon valtiopäiviä valmisteltiin Pietarissa ja Suomessa?

Väliaikainen kenraalikuvernööri Göran Magnus Sprengtporten laati suunnitelman Suomen hallinnosta, jonka keisari vahvisti 1. joulukuuta 1808. Suomen säätyjen lähetystö oli jo syksyllä käynyt vannomassa uskollisuutta keisari Aleksanteri I:lle Pietarissa. Lähetystölle kerrottiin, että keisari aikoi kutsua valtiopäivät koolle.

Sprengtporten sai tehtäväkseen valmistelut. Ennen valtiopäiviä Aleksanteri I kutsui aatelissäädyn puheenjohtajan Robert Wilhelm de Geerin ja pappissäädyn puheenjohtajan piispa Jakob Tengströmin Pietariin vannomaan valan.

Keisarin, Mihail Speranskin ja Tengströmin keskustelun tuloksena sovittiin, että Porvoossa käsitellään neljää asiakokonaisuutta: sotalaitos, kruununverot, rahalaitos ja kotimainen hallituskonselji. Speranski ja lähetyskunnan jäsen Robert Henrik Rehbinder valmistelivat tarvittavat asiakirjat.

Missä Porvoon valtiopäivät pidettiin ja miten ne avattiin?

Valtiopäivät oli kutsuttu koolle 22. maaliskuuta (10. maaliskuuta), ja ne päätettiin 19. heinäkuuta (7. heinäkuuta) 1809. Avajaiset pidettiin Porvoon tuomiokirkkossa.

Varsinaisena valtiosalina käytettiin Porvoon kymnaasin eli lukion lukusalia. Pappissääty työskenteli myös kymnaasissa. Aatelis- ja porvarissääty kokoontuivat raatihuoneessa ja talonpoikaissääty laamanni Anders Fabian Orraeuksen talossa.

Keisari määräsi säädyt kokoontumaan Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Säädyt vannoivat uskollisuutta keisarille, joka puolestaan vakuutti pitävänsä voimassa perustuslailliset oikeudet ja liitti Suomen kansakuntien joukkoon. Vala ja vakuutus muodostivat jo keskiajalta periytyvän herruussopimuksen ja oikeustradition.

Mitä Aleksanteri I lupasi hallitsijanvakuutuksessaan Porvoon valtiopäivillä?

Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa 29. maaliskuuta 1809. Suomi sai pitää Ruotsin vallan aikaiset lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään. Siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli.

Suomen perustuslaeiksi jäivät Kustaa III:n aikainen lainsäädäntö, joissa hallitsijalla on suuret valtaoikeudet. Suomelle luotiin kuitenkin oma erillishallinto. Valtiopäivät vahvistivat keisarin esitykset Suomen hallinnosta.

Sotalaitos pysyi entisellään. Rahaksi tuli venäläinen hopearupla. Suomesta kerätyt verotulot käytettäisiin maan parhaaksi. Säädyt asettivat ehdokkaansa ensimmäiseen Suomen hallituskonseljiin. Suomen suuriruhtinaskuntan hallintoa uudistettiin myöhemmin, ja säätyeduskuntalaitoksen nimi muutettiin 9 (21) helmikuuta 1816 Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi.

Valiokuntalaitos perustettiin 30. maaliskuuta. Ensimmäiset valiokunnat olivat siviili- ja talousvaliokunta sekä raha-asiainvaliokunta. Puheenjohtajina toimivat R. J. Rehbinder ja C. E. Mannerheim. Valiokunnissa tehtiin esityksiä sodan vahinkojen korjaamisesta, hallinnon tehostamisesta, ruotsin kielen asemasta, pappispulasta, koululaitoksesta ja lääkintätoimesta. Lisäksi 29. maaliskuuta perustettiin keisarin määräyksellä kuusijäseninen konseljikomitea puheenjohtajanaan Jakob Tengström.

Keitä Porvoon valtiopäivien edustajat olivat ja miten ne muistetaan?

Valtiopäiville osallistui aatelistosta 75 edustajaa, papistosta 8 edustajaa, porvaristosta 19 edustajaa ja talonpoikaistosta 30 edustajaa. Puhemiehinä toimivat kreivi Robert Wilhelm De Geer, piispa Jakob Tengström, kauppias Kristian Trapp ja herastuomari Pehr Klockars.

Suomalaisen aatelin 205 suvusta 130 jäi pois kustannusten tai varovaisuuden takia. Osa aateliston edustajista saapui vasta avajaisten jälkeen. Porvariston edustajista suurin osa oli kauppiaita. Keisarin seurueeseen kuuluivat Mihail Speranski, Nikolai Rumjantsev, Aleksei Araktšejev ja Nikolai Tolstoi.

Avajaispäivän iltana järjestettiin tanssiaiset, joihin keisari saapui kuuden hevosen vetämillä vaunuilla juhlavalaistun kaupungin läpi. Tanssiaisissa oli mukana myös maaherran 18-vuotias tytär Ulrika Möllersvärd, joka herätti 32-vuotiaan keisarin huomion.

Valtiopäiviä käytiin heinäkuuhun asti, jolloin keisari palasi päättämään ne. Samana vuonna Ruotsin ja Venäjän välinen sota päättyi Haminan rauhaan, jossa Suomi siirrettiin Ruotsilta Venäjälle. Seuraavan kerran säädyt kokoontuivat vasta vuonna 1863. Pitkää väliä nimitetään nimillä valtioyö ja virkavaltaisuuden aika. Myöhemmin on kiistelty siitä, perustettiinko Porvoossa Suomen valtio, oliko kyseessä herruussopimus vai keisarin tahdon varassa ollut autonomia, ja oliko kokous valtiopäivät vai maapäivät.