Virmailan linnasaari – muinaislinna Päijänteellä

Missä Virmailan linnasaari sijaitsee ja millainen sen maasto on?

Virmailan linnasaari sijaitsee Päijänteessä olevan Virmailansaaren koillispuolella, Linnasaaressa. Paikka on Padasjoen kirkosta 13,1 kilometriä koilliseen. Linnasaari on 1,7 kilometriä pitkä, suhteellisen moninieminen ja kapea saari. Muinaislinna on kallioisella niemellä, jota kutsutaan Västingiksi.

Västingin mäen rinteet ovat jyrkät. Huippu kohoaa yli 30 metriä Päijänteen vedenpinnan yläpuolelle. Mäki on niemen suuntainen, ja huipun molemmilla puolilla on itä-länsi-suuntaiset jyrkänteet. Muinaislinnan jäännökset sijaitsevat näiden jyrkänteiden välissä.

Sijainti saaressa on yksi syy siihen, että kohde on valtakunnallisesti merkittävä. Toinen syy on kivivallien hyvä säilyminen. Samasta muinaislinnojen aihepiiristä voi lukea myös Uusipöylin linnavuoresta, jonka yhteys tähän paikkaan on linnavuorityyppinen puolustuspaikka.

Millaisia puolustusvarustuksia Virmailan linnasaarella on jäljellä?

Rakennetuista puolustusvarustuksista on jäljellä kivivalleja. Niitä on mäen itärinteen loivalla osuudella ja korkeimman kohdan länsipuolella. Kivivallit ovat säilyneet hyvinä, ja tämä on mainittu kohteen valtakunnallisen merkittävyyden perusteena.

Jyrkänteet ja kallioinen niemi määrittävät paikan muodon. Jäännökset ovat huipun molemmilla puolilla sijaitsevien jyrkänteiden välissä. Itärinteen loiva osuus ja korkeimman kohdan länsipuoli ovat ne kohdat, joissa kivivalleja on jäljellä.

Muinaislinnoja vertailevalle lukijalle Nousiaisten linnavuori kuuluu samaan aihepiiriin, samoin Linnasenmäki. Virmailan linnasaaren omassa kuvauksessa painottuvat kuitenkin saari, kallioinen niemi, jyrkät rinteet ja hyvin säilyneet kivivallit.

Milloin Virmailan muinaislinna on rakennettu ja onko sitä tutkittu?

Muinaislinnalla ei ole tehty kaivaustutkimuksia. Sen tarkkaa ikää ei siksi tiedetä. Kohde liittynee Hämeen myöhäisrautakautiseen ja varhaiskeskiaikaiseen asutushistoriaan muiden muinaislinnojen tapaan.

Paikkaa on tutkittu pintapuolisesti useina vuosina. Vuonna 1907 tutkijana oli Hjalmar Appelgren, vuonna 1936 Jouko Voionmaa, vuonna 1961 Helmer Salmo, vuonna 1971 Matti Huurre, vuonna 1985 Jussi-Pekka Taavitsainen ja vuonna 1995 Mirja Miettinen. Nämä tutkimukset ovat olleet pintapuolisia, eivät kaivaustutkimuksia.

Hämeen myöhäisrautakautiseen ja varhaiskeskiaikaiseen asutushistoriaan liittyvä arvio koskee myös muita muinaislinnoja. Samaan linnoituspaikkojen joukkoon kuuluu Hämeenkosken linnakallio. Virmailan linnasaaren kohdalla ikä jää kuitenkin avoimeksi, koska kaivaustutkimuksia ei ole tehty.

Millaiset kyltit ja opastus Virmailan linnasaarella on?

Virkistysalueen ja muinaislinnan jyrkänteen rajalla on ollut kuparinen muinaisjäännöskyltti. Se on hävinnyt. Kivivallien luonna on ollut toinen rauhoituskyltti.

Opastukseen liittyvät tiedot ovat niukat: toinen kyltti on hävinnyt, toisesta kerrotaan sen sijainti kivivallien luona. Muinaislinnan jäännökset ovat jyrkänteiden välissä, ja kivivallit ovat mäen itärinteen loivalla osuudella sekä korkeimman kohdan länsipuolella.

Vastaavia muinaislinnojen kohteita omilla sivuilla ovat myös Huntilan linnavuori ja Pöytiön linnamäki. Virmailan linnasaaren erityispiirre on saarisijainti ja hyvin säilyneet kivivallit, jotka tekevät kohteesta valtakunnallisesti merkittävän.