Nokian historia – rautakauden asutuksesta teollisuuskaupungiksi

Millaisia muinaisjäännöksiä ja taisteluja Nokian alueella on?

Nokian alueelta tunnetaan satunnaisia kivikautisia esinelöytöjä, mutta pysyvä asutus syntyi vasta rautakaudella. Vesistöjen rannoilta Kulovedeltä Pyhäjärvelle on löydetty useita rautakautisia kalmistoja. Vanhimmat niistä ovat 500-luvulta ajanlaskun alun jälkeen. Löytöjen perusteella Nokian asutuksen varhaiset vaiheet liittyvät juuri vesistöjen varsille.

Asutuksen on päätelty saapuneen Kokemäenjokea pitkin sen alajuoksun suunnasta. Siuron linnavuori kuuluu Kokemäenjoen varren muinaislinnoihin. Keskiajalla Emäkoski oli Suur-Pirkkalan keskuspaikka. Kosken merkitys paikkakunnalle alkoi siis jo kauan ennen tehtaiden rakentamista, vaikka myöhemmin juuri teollisuus teki siitä Nokian kehityksen keskeisen paikan.

Nuijasodan aikana Nokialla käytiin taistelu vuodenvaihteessa 1596–1597. Vastakkain olivat Klaus Flemingin johtamat huovit ja nihdit sekä Jaakko Ilkan johtamat talonpojat. Tapahtuma tunnetaan Nokian taisteluna. Taistelupaikalle pystytettiin vuonna 1933 muistomerkki, jonka suunnitteli Gabriel Engberg. Rautakautiset kalmistot, keskiaikainen keskuspaikka ja taistelun muistomerkki kertovat paikkakunnan vaiheista ennen sen teollista kasvua.

Miten Nokian paperiteollisuus sai alkunsa?

Emäkoskea perattiin 1700-luvulla. Perkauksen ansiosta alueelle syntyi runsaasti lisää viljelysmaita, mutta kosken teollinen käyttö oli vielä pitkään vähäistä. Vielä 1800-luvun puolivälissä sen voima käytti vain kolmea pientä myllyä. Suuri muutos alkoi vuonna 1868, kun insinööri Fredrik Idestam rakennutti kosken partaalle puuhiomon.

Puuhiomo oli Nokian ensimmäinen teollisuuslaitos. Se muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1871, jolloin nimeksi tuli Nokia Oy. Paperin tuotanto alkoi vuonna 1880. Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1885, tehtaiden yhteyteen rakennettiin Suomen ensimmäinen sulfiittiselluloosatehdas. Kokonaisuuteen kuuluivat myös saha, mylly ja tiilitehdas, joten toiminta ei rajoittunut pelkästään puuhiokkeeseen ja paperiin.

Tehtaiden kuljetuksille rautatie oli ratkaiseva edistysaskel. Nokia Oy:n omille kuljetuksille rata avattiin Tampereelle saakka jo vuonna 1893. Koko Tampereen–Porin rautatie valmistui vuonna 1895. Puuhiomon perustamista seurasivat näin osakeyhtiön synty, tuotannon laajentuminen ja rautatieyhteys. Nämä vaiheet muuttivat Emäkosken myllyjen ympäristöä teolliseksi paikkakunnaksi.

Miten kumiteollisuus tuli Nokiaan?

Teollinen toiminta vilkastui entisestään vuonna 1903, kun Suomen Gummitehdas Oy muutti Helsingistä Nokialle. Paperiteollisuuden rinnalle tuli kumiteollisuus, josta muodostui toinen paikkakunnan tunnetuista tuotannonaloista. Nokian teollisuuden historiaa ei siksi voi kuvata vain yhden tehtaan tai yhden tuotteen kautta.

Kumitehdas aloitti autonrenkaiden valmistuksen vuonna 1932. Autojen talvirenkaiden tuotanto käynnistyi vuonna 1937 ensimmäisenä maailmassa. Nokian Renkaat on kotoisin Nokialta, ja sen tehdas sijaitsee kaupungissa. Renkaiden valmistus muodostaa siten yhteyden paikkakunnan varhaisemman kumiteollisuuden ja kaupungissa edelleen toimivan teollisuuden välille.

Tekstiiliteollisuus sai oman alkunsa vuonna 1921, jolloin Nokian Kutomo Oy aloitti toimintansa. Yritys tunnetaan nykyisin Nanso Group Oy:nä. Vuonna 1941 valmistui puolestaan SOK:n Nokian mylly. Paperi, kumi, tekstiilit ja myllytoiminta kuuluivat kaikki paikkakunnan teolliseen kehitykseen. Nokia tunnetaan myös samannimisen yrityksen lähtöpaikkana: entisestä monialayrityksestä tuli myöhemmin tietoliikennealan yhtiö. Kaupungin ja yrityksen yhteinen nimi liittyy siis Nokian teollistumisen alkuvaiheisiin.

Miten Pohjois-Pirkkalasta tuli Nokia?

Vuonna 1922 Pirkkalan kunta jaettiin Pohjois-Pirkkalaan ja Etelä-Pirkkalaan. Kuntien välinen raja kulki Pyhäjärvessä, jonka yli ei tuolloin ollut tieyhteyttä. Nykyisen Nokian nimenmuutosta edelsi siten vaihe, jolloin paikkakunta tunnettiin Pohjois-Pirkkalana ja järvi erotti sen eteläisestä naapurista.

Seuraava hallinnollinen muutos tapahtui vuonna 1937. Pispala liitettiin Tampereeseen, ja Pohjois-Pirkkalan jäljelle jääneestä osasta muodostettiin kauppala. Vuonna 1938 kauppala otti nimekseen Nokia. Samalla Etelä-Pirkkala palautti käyttöön vanhan emäpitäjän nimen Pirkkala, joka sillä on edelleen. Nokian nimi tuli näin paikkakunnan hallinnolliseksi nimeksi teollisuuden kasvun jo alettua.

Kauppalan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1941. Sodat viivästyttivät kehitystä, joka pääsi vauhtiin 1940-luvun loppuvuosina. Vuonna 1940 Nokialla oli 10 066 asukasta, vuonna 1950 jo 15 376 ja vuonna 1960 yhteensä 18 410. Näiden kahden vuosikymmenen aikana väkiluku kasvoi selvästi. Nokian vaakuna vahvistettiin vuonna 1951, ja sen suunnitteli Gustaf von Numers.

Mitä Pitkäniemen sairaalan ja Nokian koulujen vaiheille kuului?

Entisessä Pitkäniemen kartanossa aloitti vuonna 1900 mielisairaala. Se toimi Pitkäniemen hoitolaitoksen nimellä vuoteen 1932 asti. Vuonna 1955 sairaala siirtyi valtiolta Pohjois-Hämeen mielisairaanhuoltopiirin omistukseen. Piirin muodosti 28 kuntaa. Pitkäniemen vaiheet muodostavat oman osansa Nokian historiasta tehtaiden ja kunnallisten muutosten rinnalla.

Talvisodan jälkeen Nokialle siirtyi Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta Jaakkiman yhteiskoulu. Sen nimeksi tuli Nokian yhteiskoulu. Vuonna 1950 koulusta tuli yliopistoon johtava oppikoulu. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen yhteydessä oppilaitos muuttui vuonna 1976 Nokian lukioksi. Koulun nimenvaihdokset kertovat sekä siirtymisestä uudelle paikkakunnalle että myöhemmästä koulutusjärjestelmän muutoksesta.

Nokian työväenopisto aloitti toimintansa vuonna 1945. Alun perin Nokia Oy:n omistama ammattikoulu siirtyi kauppalan omistukseen vuonna 1956. Vuonna 1957 perustettiin kaupungin omistama Emäkosken yhteiskoulu, jossa lukioluokat aloittivat vuonna 1962. Nokian kouluhistoriaan kuuluvat näin sekä muualta siirtynyt oppilaitos että paikkakunnalle perustetut koulut. Viime sotien jälkeen Nokialle asutettiin myös Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.

Miten Linnavuoren tehdas synnytti uuden yhdyskunnan?

Nokian silloiselle länsirajalle syntyi 1940-luvulla käytännössä tyhjästä kokonainen uusi yhdyskunta. Sen synty liittyi Valmet Oy:n Linnavuoren tehtaaseen. Tehdas päätettiin sijoittaa vuoren sisään louhittaviin tiloihin. Rakentaminen alkoi vuonna 1942, ja tuotanto käynnistyi vuonna 1946.

Aluksi tehdas valmisti lentokoneiden moottoreita. Sillä oli myös suuri osuus sotakorvaustoimituksissa: Linnavuoressa valmistettiin laivojen ja veturien moottoreita sekä kompressoreita. Tehtaan varhaisiin vaiheisiin kuuluivat siis sekä lentokonemoottorit että sotakorvauksina toimitetut tuotteet. Tuotannon käynnistyminen ajoittui sotien jälkeiseen aikaan, vaikka rakennustyöt olivat alkaneet jo sodan aikana.

Traktorien dieselmoottorien valmistus aloitettiin vuonna 1957. Myöhemmin tuotantoon tulivat myös työkoneiden ja veneiden moottorit, työstökoneet, aggregaatit ja moottoriruiskut. Linnavuori laajensi Nokian teollista tuotantoa moottorien ja koneiden valmistukseen. Samalla sen historia poikkesi Emäkosken tehtaiden vaiheista: kyse oli uudesta tehdaspaikasta, jonka yhteyteen muodostui oma yhdyskuntansa Nokian silloiselle laidalle.

Milloin Melon voimalaitos valmistui ja mitä alueliitoksia tehtiin?

Nokianvirtaan valmistui Melon vesivoimalaitos vuonna 1971. Siinä käytetään hyväksi koko Pyhäjärven ja Kuloveden välinen putouskorkeus, noin 19,5 metriä. Samassa yhteydessä purettiin hieman ylempänä sijainnut vanha voimalaitos, joka oli rakennettu vuonna 1913. Vesivoiman käyttö sai näin uuden järjestelyn samalla vesistöreitillä, jonka varrella Nokian teollisuus oli kasvanut.

Nokian ja Pirkkalan välinen tieyhteys Rajasalmen yli valmistui vuonna 1973. Vielä vuoden 1922 kuntajaon aikaan Pyhäjärven yli ei ollut ollut tieyhteyttä. Rajasalmen yhteys muutettiin moottoritieksi vuonna 2006, ja samalla siitä tuli osa valtatie 3:a. Järven erottamien kuntien välinen kulkuyhteys muuttui siten olennaisesti 1900-luvun loppupuolella.

Myös Nokian alue laajeni 1970-luvulla. Silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin Nokiaan, ja pinta-ala kasvoi moninkertaiseksi. Nokian historia ei tämän jälkeen rajoitu entisen Pohjois-Pirkkalan tai tehtaiden lähiympäristön vaiheisiin. Kaupunkiin liittyivät myös Tottijärven ja Suoniemen alueet, samalla kun voimalaitos ja uudet tieyhteydet muuttivat vesistöjen käyttöä ja liikkumista.