Urjalan historia: Sääksmäen takamaasta Pirkanmaan kunnaksi

Mistä Urjalan esihistoriasta tiedetään?

Huhdin kylästä läheltä Urjalan rautatieasemaa on löydetty kivikautinen asuinpaikka varhaisen kampakeramiikan ajalta. Paikalta on paljastunut muun muassa asuinkodan lieden pohja, saviastioiden palasia, kvartsinkappaleita ja luuesineitä.

Myös Valajärveltä on löydetty asuinpaikka, joka lienee ollut käytössä noin vuonna 2000 eaa. Varhain alkanut asutus keskeytyi jostakin syystä vuosisadoiksi. Sen jälkeen Urjala jäi Suur-Sääksmäen pitäjän takamaaksi.

Rautakaudella on ollut käytössä Nuutajärven linnavuori. Se on toistaiseksi tutkimaton ja sijoittuu aikaan ennen kristinuskon saapumista alueelle.

Milloin Urjala mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa?

Kun paavi julisti vuonna 1340 sääksmäkeläiset pannaan niskoittelun vuoksi, heidän joukossaan mainittiin Asikka Hakkisenpoika. Hän lienee ollut kotoisin Urjalan Hakkilasta.

Urjala-nimi esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1390 muodossa Urdhiala. Urjala erotettiin Sääksmäestä vuonna 1483. Sillä oli jo tällöin oma kirkkonsa Urjalankylässä.

Tuon kirkon paikalla on säilynyt kivisakasti nykypäiviin saakka. Nykyinen kirkko rakennettiin Laukeelan kylään Tukholman intendenttikonttorissa vahvistettujen piirustusten mukaan vuonna 1806.

Miten Urjalasta tuli itsenäinen seurakunta?

Historiallisesti Urjala on ollut Akaan kappeliseurakunta. Sen nimi on aiemmin mahdollisesti ollut Airanne, mutta Urjala on korvannut tämän nimen jo 1500-luvulla.

Urjala mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1590. Kaukana kirkonkylästä sijaitsevaan Halkivahan kylään valmistui oma kirkko vuonna 1926.

Aiemmin Vesilahteen kuulunut Halkivahan kylä liitettiin Urjalaan vuoden 1953 alussa. Naapurikuntien joukossa on Hämeenlinna, ja naapureita ovat myös Akaa, Humppila, Punkalaidun, Sastamala, Tammela ja Vesilahti.

Miten Koijärvi liitettiin Urjalaan?

Koijärven kunta perustettiin vuonna 1923 eräistä Tammelan ja Urjalan kylistä. Koijärvi liitettiin vuonna 1969 pääosin Forssaan ja osittain Urjalaan.

Huhdin kylä oli Suomen sotaväen 7. Hämeen tarkk’ampujapataljoonan 26. reservikomppanian sijoituspaikkana vuosina 1884–1899. Kasarmialueen upseerirakennus purettiin vuonna 2015. Jäljellä on läheisellä Huhdinkalliolla vuonna 1902 pystytetty muistokivi. Lähistöllä on myös jälkiä venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana suorittamista linnoitustöistä.

Urjalan vaakunan suunnitteli Toivo Vuorela ja se vahvistettiin vuonna 1955. Urjalaan asutettiin jatkosodan jälkeen Muolaan siirtoväkeä.