Forssan historia – kehräämöstä kaupungiksi Loimijoen varrella

Missä Forssa sijaitsee?

Forssa sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan länsiosassa. Se on seutukuntansa keskuspaikka.

Forssan naapurikunnat ovat lännessä Jokioinen, idässä ja etelässä Tammela sekä pohjoisessa Humppila ja Urjala, joka rajaa Forssaa pohjoisessa. Väestö on keskittynyt kaupungin hallinnollisen alueen eteläosassa sijaitsevaan Forssan keskustaajamaan, joka ulottuu myös Jokioisten ja Tammelan kuntien alueelle.

Kaupungin pohjoisosissa entisen Koijärven kunnan alueella on harvaa maaseutuasutusta. Kuten Riihimäki, myös Forssa kuuluu Kanta-Hämeeseen, ja samaan maakuntaan kuuluu myös Hausjärvi.

Vesistöjen osuus pinta-alasta on pieni. Tärkeän elementin kaupunkikuvassa muodostaa Loimijoki, jonka alkupäässä kaupunki sijaitsee. Muita merkittäviä vesistöjä ovat osittain Forssassa sijaitseva Kaukjärvi ja vihreän liikkeen syntypaikkana tunnettu Koijärvi.

Miten Forssasta tuli teollisuusyhdyskunta?

Forssan kehitys teollisuustaajamaksi alkoi, kun tehtailija Axel Wilhelm Wahren perusti vuonna 1847 Loimijoen varrelle kehräämön. Tehtaan ympärille kasvoi vähitellen asutusta, työpaikkoja ja palveluja.

Forssa kasvoi ja kehittyi 1800-luvulla tekstiiliteollisuuden kasvun myötä. Nykyään Forssan teollisuusyhdyskunta on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

1900-luvun puolella kaupunki kasvoi tuskin lainkaan maailmansotien välisenä aikana. Uusi kasvujakso alkoi 1960-luvulla rakennusteollisuuden vauhdittamana.

Suurimmillaan Forssan asukasluku oli 1980-luvun puolivälissä, jolloin kaupungissa oli kahden vuoden ajan vähän yli 20 000 asukasta. Sittemmin kaupungin kasvu pysähtyi teollisuuden alkaessa supistaa toimintojaan. Vuoteen 1994 mennessä asukasluku laski muutamilla sadoilla, mutta sen jälkeen väestön väheneminen kiihtyi. Vuoden 2005 loppuun mennessä Forssa oli menettänyt huippuvuosiin nähden yli 2 000 asukasta. Vuonna 2008 kaupungin väkiluku kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993.

Mitkä ovat Forssan vanhimmat asuinalueet?

Forssan ensimmäiset suunnitellusti rakennetut alueet olivat Wahreninkatu ja Viksbergin pytingit. Kalliomäki linjoineen syntyi 1870-luvulta lähtien Wahrenin määrättyä alueelle asemakaavan.

Kalliomäen ohella Forssan vanhimpiin asuinalueisiin kuuluvat Vanha Kuhala Loimijoen eteläpuolella, Uusikylä Rautatienkadun ja Räynynojan välissä sekä Yliskylä eli Ameriikka hieman Uudestakylästä länteen.

Helga Keräsen vuodelta 1930 olevassa tutkimuksessa silloinen Forssan kauppala on jaettu kymmeneen fysiognomiseen alueeseen. Ne olivat Kalliomäen alue, Hämeentien suurasumusalue, Puiston alue, Forssan tehdasalue, Viksbergin tehdasalue, Forssan liikekeskus, Keski-Forssan pienasumusalue, Ameriikka ja Yliskylän uutisasumusalue.

Tämä jaottelu koski vain Forssan tiheästi rakennettuja alueita, eikä ympärillä olevia maaseutumaisempia alueita. Vuoteen 1946 tultaessa tiheän puutaloasutuksen alue oli melko suppea verrattuna nykypäivän taajamoituneen alueen kokoon. Suurin osa nykyisistä asuinalueista oli peltoa.

Edellä mainittujen alueiden lisäksi asutusta oli Kekkalassa, jonkin verran Pispanmäessä ja lisäksi joitakin rakennuksia Viksbergin kartanon mailla. Rantalanmäen rakentaminen oli tässä vaiheessa jo aloitettu.

Mikä Forssan kokous on ja milloin Forssasta tuli itsenäinen kauppala?

Vuonna 1903 Forssassa järjestettiin Suomen Työväenpuolueen puoluekokous, niin kutsuttu Forssan kokous. Siinä otettiin käyttöön uusi nimi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma.

Itsenäisenä kuntana Forssa syntyi vuonna 1923, kun se irrotettiin Tammelan kunnasta omaksi kauppalakseen. Kaupunginoikeudet Forssa sai vuonna 1964.

1990-luvun alun lama koetteli Forssaa pahoin. Siitä seurauksena oli talousongelmia ja edelleenkin korkeana pysyttelevä työttömyys.

Miten Forssan keskusta muuttui kerrostalojen myötä?

Kerrostaloja alettiin rakentaa Kartanonkadun ja Forssan torin ympäristöön sekä Viksbergiin 1960-luvulla. Monet vanhat puutalot saivat vähitellen väistyä uudisrakentamisen tieltä.

Jälkeenpäin monien rakennusten purkamista on arvosteltu. Tunnetuin purettu rakennus on Säästöpankinkadun ja Hämeentien kulmassa sijainnut Piparkakkutalo.

Kerrostalojen rakentaminen jatkui myös 1970-luvulla, jolloin aloitettiin Tölön rakentaminen, rakennettiin punatiilisiä kerrostaloja Pekolanraitille sekä jatkettiin Viksbergin rakentamista.

Kaupungin laajeneva teollisuus sai käyttöönsä entisiä Viksbergin kartanon maita. Parma rakensi elementti- ja Ahlström villatehtaansa valtatie 2:n länsipuolelle Pispanmäkeen.

Pientaloalueet levittäytyivät vähitellen kaupungin reunoilla. Talsoilan jälkeen rakennettiin omakotitaloja pohjoisessa Lamminrantaan, Ojalanmäkeen, Kaikulaan ja Vieremään. Paavolan rakentaminen aloitettiin 1980-luvulla ja alue on nykyään lähes täyteen rakennettu. Paavolassa järjestettiin myös asuntomessut vuonna 1982.

Miten Forssa on kehittynyt 1990-luvulta nykypäivään?

Forssan laajentuminen on ollut melko hidasta, koska väkiluvun laskiessa uusien asuntojen kysyntä ei ole kovin suurta. Uusia omakotitaloja on kuitenkin rakennettu.

Eniten uusia taloja on kaupungin itäosissa Kuustossa, jonkin verran myös Pikkumuolaassa ja Paavolassa sekä Vieremän luoteisosassa. Keskustaan on parin viime vuoden aikana rakennettu uusia kerrostaloja etenkin Makasiinirantaan.

Tapani Venho aloitti kaupunginjohtajana vuonna 2002. Hän menehtyi vuonna 2013, jolloin hänen seuraajakseen valittiin Sami Sulkko. Hänen seuraajansa Jari Kesäniemi aloitti Forssan kaupunginjohtajana vuonna 2017.

Kaupungin nykyisen vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1962. Sen heraldinen selitys kuuluu: Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas. Tunnus kuvaa vesivoimaa ja kaupungin halki virtaavaa Loimijokea. Vaakuna vahvistettiin 29. elokuuta 1962.

Aiemmin käytössä oli A. W. Ranckenin suunnittelema vaakuna vuodelta 1947. Vaakunan kilpi oli aaltokoroisesti katkoinen, alemmassa sinisessä kentässä oli hopeinen vesipyörä, ylemmässä hopeakentässä aaltokoron päällä kolme sinistä aaltoviivaa ja niiden päällä punainen F-kirjain. Vaakuna poistettiin käytöstä epäheraldisena.