Hausjärven historia: asutus, pitäjä ja radat

Missä Hausjärvi sijaitsee ja mitkä ovat sen naapurikunnat?

Hausjärvi on Suomen kunta Kanta-Hämeen maakunnassa. Sen naapurikuntia ovat Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki. Nämä rajanaapurit antavat Hausjärvelle selkeän paikan Hämeen, Uudenmaan ja Päijät-Hämeen tuntumassa, vaikka kunnan oma historia kulkee pitkälti omien kyliensä, seurakuntansa ja liikenneväyliensä kautta. Naapurien suunta avaa myös luontevan yhteyden Hollolan historiaan, Hämeenlinnan historiaan ja Janakkalan historiaan.

Hausjärven alueella on ollut asutusta tuhansia vuosia. Hausjärvi kuuluu Salpausselän alueeseen, jolla on ollut asutusta jo kampakeraamisella kaudella. Varhaisvaiheesta ei kerrota tarkempia vuosilukuja, mutta alueen asutushistoria ulottuu näin kauas ennen pitäjän ja kunnan muodostumista.

Ensimmäinen lukumääräinen kuvaus kylistä ja taloista on vuodelta 1571. Tuolloin Hausjärven alueella kerrotaan olleen 15 kylää, joissa oli yhteensä 69 taloa. Kylien nimiä ei tuossa yhteydessä luetella, mutta luku kertoo jo kiinteästä maatalousasutuksesta ja talojen muodostamasta kylärakenteesta.

Myöhempi kyläluettelo on vuodelta 1988. Hämeenlinnan Maanmittaustoimiston mukaan Hausjärvellä oli tuolloin 23 kylää: Erkylä, Hamina, Hausjärvi, Hikiä, Kara, Karhi, Kilpiälä, Kiipula, Kuru, Lavinto, Maitoinen, Oitti, Puujaa, Rastila, Rutajärvi, Ryttylä, Selänoja, Syvänoja, Tarinmaa, Torhola, Turenki, Turkhauta ja Vantaa. Kilpiälä oli yksinäistalo. Janakkalaan kuuluvan Kiipulan niittymaita oli Hausjärven puolella, ja myös Janakkalan kirkonkylän Tarinmaan niittyjä oli Hausjärven puolella.

Milloin Hausjärvestä tuli oma pitäjä ja millainen sen varhainen historia oli?

Seurakunnallinen ero teki Hausjärvestä oman pitäjän vuonna 1611, kun se erotettiin Janakkalan seurakunnasta. Tämä on varhainen kiintopiste paikkakunnan historiassa: ennen sitä alueen kirkollinen yhteys kulki Janakkalaan, jonka kanssa rajaa ja niittymaita käsitellään vielä myöhemminkin.

Pitäjän ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1661. Kirkon rakentaminen kertoo omasta seurakunnallisesta elämästä, vaikka seurakunnan itsenäistyminen tapahtui vasta vuonna 1855. Kirkko ja kirkonkylä muodostuivat myöhemmin myös koulun ja kunnallisen hallinnon kiintopisteeksi.

Suurina nälkävuosina 1696–1697 pitäjässä kuoli yli 430 asukasta. Luku on karu muistutus siitä, miten katovuodet koskettivat pientä pitäjää. Samalla se on yksi niistä harvoista väestöä koskevista tarkoista tiedoista, joita varhaisemmalta ajalta on säilynyt.

Hausjärven seurakunta itsenäistyi vuonna 1855. Seuraavana vuonna Erkylän kartanoon perustettiin yksityinen koulu. Eskon koulu oli Suomen ensimmäinen kansakoulu, joka perustettiin noin kymmenen vuotta ennen kuin kansakoululaitos perustettiin. Hausjärven ensimmäinen kunnallinen kansakoulu avattiin kirkonkylässä vuonna 1865, ja Hausjärven kunta perustettiin vuonna 1868.

Miten rautatiet ja kuntarajat muuttivat Hausjärveä?

1850-luvun loppupuolella alettiin Hausjärven alueella rakentaa Helsingin–Hämeenlinnan rautatietä. Vuosikymmenen lopulla alettiin rakentaa myös Riihimäki–Pietari-rataa. Radat muuttivat maisemaa ja liikennettä, ja ratatyö vaikutti jopa paikalliseen vesialueeseen: Hausjärvelle ilmeisesti majavien luomien patojen ansiosta syntynyt vesialue kuivatettiin ratatyön vuoksi. Siitä muistuttaa vain Hausjoki, joka virtaa Hikiältä Puujokeen.

Riihimäen suunta oli ratatyön ohella myös hallinnollinen kysymys. Riihimäen kauppala ja seurakunta erotettiin Hausjärvestä vuonna 1922, ja samana vuonna osasta kunnasta syntyi Riihimäen kaupunki. Tähän liittyy luontevasti Riihimäen historia, jonka kanssa Hausjärven vaiheita voi lukea rinnakkain.

Hyvinkään puolella muutos tapahtui hieman aiemmin. Hyvinkään seurakunta muodostettiin osista Hausjärven ja Nurmijärven seurakuntia vuonna 1917. Vuonna 1918 osa Hausjärvestä liitettiin nykyiseen Hyvinkään kaupunkiin. Yhteys näkyy myös Hyvinkään historiassa, sillä seurakunnan ja kaupungin muodostuminen kosketti suoraan Hausjärven aluetta.

Hausjärven kotiseutumuseo perustettiin 1950-luvun alussa. Vuonna 1993 Hausjärven 360 neliökilometrillä asui yli 8000 ihmistä. Kunnassa oli yli 300 yritystä, joista suurin yritys oli Urepal Oy:n elementtitehdas. Vuonna 2010 Hausjärveen liitettiin Hämeenlinnaan kuulunut kylä nimeltään Mommila-Hietonen, jossa oli 200 asukasta.

Mitkä kunnat Hausjärvi rajautuu ja missä se sijaitsee kartalla?

Hausjärven naapurikuntien luettelo sitoo paikkakunnan laajempaan maakunnalliseen ja seudulliseen kokonaisuuteen. Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki mainitaan kunnan naapureina, ja useampi niistä esiintyy myös Hausjärven omissa vaiheissa seurakuntaeroina, rautateinä tai alueliitoksina.

Janakkala oli seurakunnallinen lähtökohta ennen vuotta 1611, ja Janakkalaan kuuluvia niittymaita oli myöhemmin Hausjärven puolella. Hämeenlinna tulee esiin Helsingin–Hämeenlinnan rautatien rakentamisessa, Hämeenlinnan Maanmittaustoimiston kyläluettelossa sekä Mommila-Hietosen liittämisessä Hausjärveen vuonna 2010. Riihimäki ja Hyvinkää puolestaan erottuivat Hausjärvestä omiksi kauppaloiksi, seurakunniksi ja kaupungeiksi.

Kärkölä ja Mäntsälä kuuluvat samaan naapurikuntien joukkoon, samoin kuin edellä mainitut Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala ja Riihimäki. Kanta-Hämeen maakunta antaa Hausjärvelle hallinnollisen kehyksen, mutta kunnan historia näkyy erityisesti kylissä, kirkonkylässä, kouluissa, radoissa ja rajojen muutoksissa.