Hollolan historia kivikaudesta kuntakeskukseen

Mistä Hollolan varhaisasutus ja viikinkiaikainen keskus kertoo?

Päijänteen rannoilla on ollut asutusta jo kivikaudella. Syy oli käytännöllinen: järvien kalaisuus tarjosi elannon.

Hollolan merkittävin vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka sijaitsee Okeroisissa. Viikinkiajalla Hollolasta kehittyi tärkeä keskus.

Tiheimmin asuttua aluetta lienee ollut Vainion seutu. Turkumäkeä on arveltu tärkeäksi kauppapaikaksi. Sen lounaispuolella on Kirkailanmäen kalmisto.

Mitä linnavuoria ja keskiajan hallintoa Hollolassa oli?

Ruotsin Hämeeseen tekemän ristiretken ja katolisen kirkon vallan vakiintumisen jälkeen Päijät-Hämeestä tuli Ruotsin valtakunnan rajaseutua. Suomesta on löydetty 13 muinaislinnoituksen ketju.

Hollolassa niistä tarkimmin tutkittu on Kapatuosian linnavuori. Sen lisäksi Hollolassa ovat olleet Hankaan ja Laitialan Kiiluanmäen linnoitukset.

Niiden varsinaista käyttötarkoitusta ei tarkkaan tiedetä. Perimätiedon ja tutkijoiden arvioiden mukaan niiden on epäilty olleen osa puolustusketjua, tulitiedotusketjua tai paikallisen väestön pakopaikkoja.

Keskiajalla Hollola kuului Hämeen linnalääniin. Kruununhallintoa varten perustettiin Hollolan, Asikkalan ja Tennilän hallintopitäjät. Niiden jälkeen perustettiin vielä Uudenkylän hallintopitäjä.

Hollolan hallintopitäjä oli jakautunut Artjärven, Etolan, Okeroisten ja Uskilan neljänneskuntiin.

Miten Hollolan emäpitäjä jakautui ja kehittyi?

Hollolan kirkkopitäjä on 1200-luvulta peräisin oleva seudun emäpitäjä. Varhaiskeskiajalla Hollola on ollut koko nykyistä Päijät-Hämettä laajempi.

Suur-Hollolan pohjoiset alueet erotettiin Sysmän emäpitäjäksi 1442. Siitä erotettiin edelleen lähes koko Keski-Suomen sisältänyt suur-Rautalampi 1561.

Itäiset alueet erotettiin Iitin emäpitäjäksi 1539. Näitä alueita jaettiin uuden ajan kuluessa edelleen pienempiin osiin.

Orimattila itsenäistyi 1636. 1800-luvulla Hollolasta lohkottiin vielä Heinola 1839, Asikkala 1848, Kärkölä 1867 ja entinen Nastola 1869.

Hollola on väkiluvultaan yksi Suomen suurimmista kunnista, joka ei käytä kaupunki-nimitystä. Sitä suurempia tässä suhteessa ovat Uudellamaalla sijaitsevat Nurmijärvi, Kirkkonummi, Tuusula ja Vihti.

Miten Lahti syntyi ja miten Salpakankaasta tuli kuntakeskus?

Hollolan Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta kaupungiksi alkoi, kun Riihimäki–Lahti-rata ja siihen kuuluva Vesijärven rautatieasema rakennettiin Päijänteen eteläosan Vesijärven rantaan.

Lahdesta muodostui Vesijärven sataman vesiliikenteen, rautatieliikenteen ja maantieliikenteen solmukohta. Lahden kauppala perustettiin Hollolan kunnan Lahden kylään.

Lahti erotettiin Hollolasta kaupungiksi 16. marraskuuta 1905. Hollolan kunnasta on liitetty Lahden kaupunkiin alueita useita kertoja.

Maatalousvaltainen Hollola alkoi teollistua 1960-luvun lopulla. Silloin Ala-Okeroisten kylään Tampereen–Lahden-valtatien varteen kaavoitettiin Salpakankaan taajama.

Salpakankaasta tuli Hollolan uusi kuntakeskus. Se sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden länsirajaa. Hollolan kirkonkylä on jäänyt sen rinnalla pieneksi kyläksi.

Hollolan naapurikuntia ovat pohjoisessa Asikkala, lännessä Hausjärvi ja Hämeenlinna, idässä Lahti sekä etelässä Kärkölä ja Orimattila. Hollola kuuluu Lahden seutukuntaan. Hollolasta Helsinkiin on 111 km ja Tampereelle 121 km.

Mitä kuntaliitoksia Hollola on käynyt läpi?

Hollola on viime vuosikymmeninä ollut asukasluvultaan Päijät-Hämeen nopeimmin kasvanut kunta. Päijät-Hämeessä on käyty useita kuntaliitoskeskusteluja ja tehty niihin liittyviä selvityksiä.

Niihin kuuluvat Vellamoksi kutsuttu Uusi Kunta -hanke sekä kuuden kunnan yhdistymishanke. Siinä olivat mukana Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola.

Hollolan kunnanvaltuusto ja Iitin kunnanvaltuusto hylkäsivät hankkeen. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016.