Vihdin historia kivikaudelta Nummelan kasvuun

Mistä Vihdin varhaisin asutus Hiidenveden rannoilla kertoo?

Vihdin alueen varhaisimmat ihmiset olivat vesiteitse saapuneita myöhäiskivikauden metsästäjiä. He asettuivat asumaan Hiidenveden rannoille ja Vanjoen laaksoon.

Myöhemmällä esihistoriallisella ajalla asutuksia oli Hiidenveden etelärannalla. Siitä osoituksena ovat useat kivihaudat.

Pronssikautisesta asutuksesta kertovat miekkalöydökset. Alueella asui myös rautakautista väestöä. Merkittävämpää asutusta syntyi kuitenkin vasta keskiajalla, erityisesti Hiidenveden koilliselle alueelle.

Maisema selittää paljon asutuksen paikoista. Vihdin maisemaa hallitsevat jääkauden aikaiset harjut ja kalliojonot sekä muinaisen järven pohjaan raivatut savikkopellot. Hiidenvesi on edelleen keskeinen vesistö, ja laajat metsät ja järvet luonnehtivat kuntaa.

Miten Vihdin seurakunta ja kirkonkylä syntyivät keskiajalla?

Keskiajalla perustettiin Vihdin seurakunta. Vanhimmat merkinnät ovat vuodelta 1433, mutta ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin vuonna 1507.

Hallinnollinen ja kirkollinen keskus sijoittui Niuhalan kylään. Sinne rakennettiin Pyhän Birgitan kirkko. Muita keskeisiä kyliä olivat Vanhala ja Suksela.

Maanviljely hallitsi maataloutta. Sen ohella harjoitettiin myös karjankasvatusta, metsästystä ja kalastusta. Alue vaurastui varhain, ja Vihdin alue oli 1500-luvun lopulla huomattavan laaja.

Miten kartanot, torpat ja sahateollisuus vaikuttivat Vihdin historiaan?

1600- ja 1700-luvulla alueelle perustettiin useita suurtiloja. Niistä muodostui aateliskartanoita. Suurtila-ajan perintöä ovat herraskartanot ja myllyt.

Kartanot pyrkivät nostamaan maatalouden tuottavuutta. Alueelle perustettiin useita sahoja ja höyläämöitä. Vuonna 1845 Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa.

Suurtilojen yhteyteen syntyi lukuisia torppia. Niitä oli vuonna 1850 lähes 500. Maataloudessa merkittäviä vaiheita olivat lainajyvästön perustaminen 1750 sekä Hiidenveden laskut 1840- ja 1860-luvuilla.

Nykyinen Vihdin kirkko rakennettiin 1772. Puutavarakaupan ja käsityöläisammattien nousun myötä elinkeinot monipuolistuivat, mikä johti alueen huomattavaan kasvuun. 1900-luvun vaihteessa Vihtiä pidettiin maataloudellisena mallipitäjänä.

Miten rautatie ja teollisuus muuttivat Vihdin 1800-luvun lopulla?

1800-luvun jälkipuolella alkoi teollistuminen, josta osa liittyi maatalouteen. Vuosisadan vaihteessa perustettiin osuusmeijeri ja 1930-luvulla osuuskunnan teurastamo.

Raideyhteys Hangon ja Hyvinkään suuntiin valmistui 1873. Raideyhteyden myötä alkoi myös Nummelan, Ojakkalan ja Otalammen taajamien kehitys.

Olkkalassa ja Ojakkalassa valmistettiin muun muassa sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä. Ojakkalasta Olkkalan teollisuuslaitoksille johtava raideyhteys avattiin 1911.

Samoihin aikoihin yhteiskunnallinen elämä vilkastui. Se näkyi koulujen, säästöpankin, vanhainkodin ja sairaalan perustamisessa. Virkistyksellä on Vihdissä pitkät juuret huvila-asutuksen sekä kylpylä- ja luontaishoitolatoiminnan kautta, jota ovat edustaneet muun muassa Luontola, Päivölä sekä Hopeaniemi. Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella.

Miten Vihdin maatalous ja Nummela muuttuivat sotien jälkeen?

Vihdin maataloudessa alkoi suuri muutos vuodesta 1918 aina 1940- ja 1950-luvuille. Suurtilavaltainen Vihti muuttui pientilavaltaiseksi pitäjäksi, kun torpat saivat oikeuden lunastaa vuokra-alueitaan. Sotien jälkeen Vihtiin asutettiin siirtokarjalaista maanviljelijäväestöä.

Vihdin ensimmäinen kunnanjohtaja valittiin 17. toukokuuta 1965. Asukasluku alkoi kasvaa 1960-luvulta lähtien. Samalla rakennusten sijoittaminen taajamiin ja haja-alueille lisääntyi.

Vihdin teollisuus on kehittynyt rautatien tulon, talvisodan aikana rakennetun Nummelan lentokentän rakentamisen sekä liikenneyhteyksien paranemisen myötä. Nummelasta kehittyi nopeimmin laajeneva taajama-alue, ensin kaupallisena keskuksena ja 2000-luvulta lähtien myös hallinnollisena keskuksena. Vihdin kappeliseurakuntaan kuuluneesta Pyhäjärvi Ul:n kylästä kehittyi myöhemmin oma teollisuuskaupunkinsa, mistä kertoo tarkemmin Karkkilan historia: kylästä valimokaupungiksi.

Nummelan kasvu on jatkunut voimakkaana kunnan eteläosiin Huhmarin alueen suuntaan. Suurelta osin Vihdin alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto perustettiin vuonna 1994. Vihdin suurimmat taajamat ovat Nummela ja Vihdin kirkonkylä.