Karkkilan historia: kylästä valimokaupungiksi

Mistä Karkkilan nimi ja kauppala ovat peräisin?

Alun perin Karkkila oli kylä Pyhäjärvi Ul:ssä, joka oli Vihdin kappeliseurakunta. Pyhäjärvi itsenäistyi vuonna 1869. Nykyinen Karkkilan keskusta-alue erotettiin vuonna 1932 Pyhäjärvi Ul:stä Karkkilan kauppalaksi. Kauppalan alue koostui pääasiassa Nyhkälän ja Karkkilan kylistä.

Karkkila ja Pyhäjärvi Ul yhdistyivät vuonna 1969 Karkkilaksi, josta tuli vuonna 1977 kaupunki. Valtioneuvosto teki kesäkuussa 1967 päätöksen Pyhäjärvi Ul:n liittämisestä Karkkilaan vuoden 1969 alussa. Samanaikaisesti kuntaliitoksen kanssa seurakunnan nimi muuttui Karkkilan seurakunnaksi.

Karkkilan nimi juontuu germaanisperäisestä miehen etunimestä Gericke, Kercho tai Garko. Varhainen hallinnollinen tausta liittyy Vihdin historiaan, sillä Pyhäjärvi Ul oli Vihdin kappeliseurakunta. Karkkilan naapurikuntia ovat Lohja, Loppi, Tammela ja Vihti, ja Lohjan historia on siten läheinen naapuripaikkakunnan tarina.

Miten Högforsin masuuni ja teollisuus muokkasivat Karkkilaa?

Högforsin masuuni on Karkkilan historian rajapyykki. Se valmistui vuonna 1822, kun Korkeakosken partaalle perustettiin malmin jalostamista varten Högforsin rautaruukki. Raaka-aine saatiin lähistöltä Kulosuonmäen rautakaivoksesta. Tehtaan myötä Karkkilasta kasvoi omaleimainen teollisuuskaupunki, jolla oli vahva työväenliikkeen perinne.

Karkkila on tullut tunnetuksi teollisuudestaan Uudenmaan valimokaupunkina. Se on kasvanut Högforsin vanhan valimon ja muiden tehtaiden ympäristöön. Nykyisin Karkkila on metalliteollisuudesta leimansa saanut kaupunki maaseutukylien ympäröimänä. Myös pieniä yrityksiä on paljon, iso osa niistäkin toimii metalliteollisuuden alihankkijoina.

Karkkilassa vuodesta 1973 toiminut valaisinteollisuuden alihankkija Helvar työllisti 85 työntekijää vuonna 2019. Teollisuuden vastapainona Karkkilassa on myös erämaa-alueita sekä runsaasti järviä ja lampia. Karkkila ajautui 1990-luvulla monien kaupunkien tapaan suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden ratkaisemiseksi säädettiin Lex Karkkila.

Miten Karkkilan valtuusto ja vasemmistolainen perinne ovat muotoutuneet?

Poliittisesti Karkkila on ollut voimakkaasti vasemmistolainen. Valtuustokaudella 1969–1972 valtuutetuista 12 edusti kansandemokraatteja, viisi sosialidemokraatteja ja kymmenen porvaripuolueita. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, valtuustokaudella 1989–1992, voimasuhteet olivat muuttuneet siten, että sosialidemokraateilla oli yhdeksän, Demokraattisella vaihtoehdolla seitsemän, kansandemokraateilla kuusi sekä porvaripuolueilla yhteensä 13 paikkaa.

Porvaripuolueisiin luettiin tuolloin kokoomus, keskusta ja Liberaalinen kansanpuolue. Nämä luvut kertovat kaupungin poliittisesta painotuksesta samassa teollisessa kasvussa, joka oli saanut alkunsa Högforsin rautaruukista ja malmin jalostamisesta.

Miten tiet, rautatie ja tori vaikuttivat Karkkilan kasvuun?

Kaupungin kasvuun ja teollistumiseen on vaikuttanut myös kapearaiteinen Hyvinkään–Karkkilan rautatie. Rautatien lakkauttamisen jälkeen yksi radalla käytetyistä vetureista ja kaksi junanvaunua olivat muistomerkkinä kaupungin keskustassa, jossa ne joutuivat sään ja ilkivallan armoille. Veturi on nykyisin kunnostettuna esillä kaupungintalon aulassa. Radan toinen pää liittyy Hyvinkään historiaan.

Yhteydet Karkkilasta Helsingin suuntaan paranivat huomattavasti valtatie 2:n valmistuttua 1950-luvun lopulla. Karkkila sijaitsee valtatie 2:n varrella 69 kilometrin päässä Helsingistä, ja Helsingin historia tulee tässä esiin nimenomaan yhteyksien suuntana. Liikenteen kehittyminen muutti muutakin Uuttamaata, sillä samaan aikaan vuonna 1906 perustetun AB Grankullan alueelle syntyi huvilayhdyskunta, johon Kauniaisten historia pohjautuu.

Karkkila oli jo muinaisten hämäläisten kauppareitin varrella. Maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivatkin entisaikoina Karkkilan torilla. Kesäisin Karkkilan tori on suosittu kohde edelleen. Karkkilan naapurikuntiin kuului vuoteen 2013 saakka Nummi-Pusula ja sitä ennen vuoteen 1981 saakka Pusula. Asukkaita paikkakunnalla on hieman alle 9 000, joista enemmistö on 45–64-vuotiaita.