Lohjan historia varhaisesta asutuksesta kaupunkiin

Mistä Lohjan vanhin asutus on peräisin?

Lohjan vanhimmat asutuslöydöt ovat kahdeksantuhannen vuoden takaa. Myöhemmin alueelle on muuttanut väkeä Hämeestä ja Varsinais-Suomesta.

Paikannimistön perusteella alueella on ollut etenkin Varsinais-Suomesta, erityisesti Halikosta, peräisin ollutta asutusta. Hiitin eli Hiidenkylän mailla asutusta on ollut 400–700-luvuilla.

Lohjan suurpitäjään kuuluneen Nummen Hyrsylästä on löydetty kansainvaellusajan keihäänkärkiä. Lohjalla on kaksi rautakautista muinaislinnaa, Pöykärin Linnanmäki sekä Uusipöylin linnavuori.

Milloin Lohja oli keskiajan suurpitäjä?

1200-luvulta alkaen ruotsalaisten kolonisaatio ulottui muun Uudenmaan ohella myös Lohjalle. Lohja oli keskiajalla emäpitäjä, josta vanhin kirjallinen maininta on vuodelta 1323.

Suur-Lohjaan kuuluivat nykyisen Lohjan kaupungin alueen lisäksi Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja ja Siuntion pohjoisosa. Alueelle perustettiin herraskartanoita, Kirkniemi, jonka historiasta on tietoja vuodesta 1417 alkaen, ja Laakspohja.

Lohjan keskustassa sijaitseva Lohjan Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko. Se on rakennettu 1400-luvun lopussa ja se tunnetaan runsaista seinämaalauksistaan.

Lohjan kaupungin vaakunassa on Pyhän Laurin tunnus, hopeinen halstari, ja kaksi kultaista pähkinäterttua. Halstari viittaa siihen, että Pyhän Laurin kerrotaan kuolleen kidutettuna kuumalla halstarilla. Pähkinätertut kertovat Lohjan vehreästä luonnosta. Myös yksi Lohjan kolmesta pääkadusta, Laurinkatu, on nimetty suojelupyhimyksen mukaan.

Mistä Lohjan kaivokset ja omenatarhat ovat peräisin?

Ojamolla avattiin 1500-luvun puolivälissä Suomen ensimmäinen kaivos. Sen malmia jalostamaan perustettiin Mustion ruukki. Lohjan maaperä on hyvin kalkkipitoista, ja Lohjalla sijaitsee Tytyrin kaivos.

Lohja tunnetaan erityisesti puutarhoista ja omenatarhoista. Omena saapui Lohjalle Siuntion kautta 1530-luvulla, kun Siuntion Suitian kartanon isäntä, Etelä-Suomen laamanni Erik Fleming tuotti Tallinnasta puutarhaansa omenapuuntaimia.

Pian myös toiseen Siuntion mahtikartanoon, Sjundbyhyn, tuli omenapuita. Sjundbytä hallitsivat Tottit, Henrik ja hänen vaimonsa Sigrid Vaasa, Ruotsin kuninkaan tytär.

Tottit hallitsivat myös silloisen Lohjan merkittävintä suurtilaa, Kirkniemen kartanoa. Sen lähiympäristö sopi omenankasvatukseen paremmin kuin Sjundby, joten omenaa istutettiin myös Kirkniemen kalkkipitoiseen ja multavaan maaperään.

Kirkniemen kartanon esimerkkiä seurasivat ensin Lohjan muut suurkartanot, kuten Laakspohjan kartano, Iso-Pappilan kirkkoherra, varakkaat rusthollarit ja Lohjan rahvas.

Miten Lohja teollistui ja kehittyi taajamiksi?

Lohjalle perustettiin suomenkielisen maaseudun ensimmäinen koulu vuonna 1659. 1800-luvun puolivälin jälkeen Lohja kehittyi nopeasti.

Pitäjässä oli kaksi taajamaa, teollisuusyhdyskunta Virkkala ja kirkon ympärille syntynyt palvelukeskus Lohjannummi. Lohjannummen ensimmäinen kauppa perustettiin vuonna 1861, apteekki vuonna 1862 ja postikonttori vuonna 1865.

Vuonna 1865 Virkkalassa käynnistettiin ensimmäinen höyrysaha, samana vuonna kun pitäjään tuli lainakirjasto. Kunnallishallinnon Lohja sai vuonna 1867. Säästöpankki avattiin vuonna 1870.

Vuodesta 1897 alkaen Lohjalla jalostettiin kalkkikiveä. Vuonna 1906 Mustion ruukinpatruuna Hjalmar Linder rakennutti selluloosatehtaan ja vuonna 1907 Lohjalla avattiin lasitehdas.

Länsi-Uudenmaan maaseudun ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu alkoi toimia vuonna 1914. Kirkniemeen perustettiin 1960-luvun puolivälissä paperitehdas. Vuonna 1978 Lohjan maalaiskunta muutti nimensä Lohjan kunnaksi.

Miten Lohjasta tuli kauppala ja kaupunki?

Lohjannummesta tuli vuonna 1911 taajaväkinen yhdyskunta, viralliselta nimeltään Lohjannummi – Lojobacken. Vuonna 1926 Lohjankylä sekä Pappilan, Moision ja Ojamon yksinäistilat erotettiin Lohjan kunnasta Lohjan kauppalaksi.

Samalla ympäröivän Lohjan kunnan nimeen liitettiin erotukseksi sana maalaiskunta. Siihen kuuluivat ne osat, jotka eivät tulleet osaksi uutta kauppalaa.

Vuonna 1953 Lohjan kauppalasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta. Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Lohjalla ja kaksikielisessä Lohjan kunnassa pidettiin kansanäänestys kuntaliitoksesta vuonna 1995, ja kunnat yhdistyivät 1. tammikuuta 1997. Yhdistynyt Lohja on jatkanut vapaaehtoisesti kaksikielisenä.

Nykyiseen Lohjan kaupunkiin liitettyjä kuntia ovat Lohjan kunta, Sammatti, Karjalohja ja Nummi-Pusula. Sammatti päätti vuonna 2007 liittyä Lohjan kaupunkiin, ja liitos toteutui 1. tammikuuta 2009. Karjalohja liittyi Lohjan kaupunkiin 1. tammikuuta 2013. Liitosneuvottelut oli aloitettu maaliskuussa 2008.

Siuntio ja Nummi-Pusula aloittivat liitosneuvottelut Lohjan kanssa tammikuussa 2011. Alustavasti mukana ollut Inkoo luopui hankkeesta. Myös Siuntiossa valtuuston enemmistö kääntyi keväällä 2012 vastustamaan kuntaliitosta, minkä johdosta Lohjaan liittyi vain Nummi-Pusula ja aiemmin päätetysti Karjalohja. Liitokset toteutuivat vuoden 2013 alusta. Valtioneuvosto teki kuntaliitospäätöksen kesäkuussa 2012.

Lohjan naapurikunnat ovat Inkoo, Karkkila, Raasepori, Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti. Lohjan kaupunki täytti 700 vuotta vuonna 2023. Kirjallisissa lähteissä Lohjan seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1323. Juhlavuoden pääjuhla pidettiin 10.–13.8.2023. Paikalle kutsuttiin muun muassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka sekä ministeritason puhujia.