Turun historia – Aurajoen kaupungista Suomen keskukseksi

Milloin Turku syntyi Aurajoen varteen?

Turun historian tavallinen aloituspäivä on 23. tammikuuta 1229. Tuolloin paavi Gregorius IX päiväsi kirjeen, jossa annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. Ilmeisesti kyse oli siirrosta Nousiaisista Koroisiin. Vuotta 1229 pidetään kaupungin perustamisvuotena, mutta varsinaisen kaupunkiasutuksen synty ei ole yhtä tarkasti ajoitettavissa.

Aurajokilaakso oli jo rautakaudella vaurasta ja suhteellisen tiheästi asuttua seutua. Kaupunki muodostui 1200-luvun lopulla Koroistenniemeä alemmaksi Aurajoen varteen, Unikankareen kummun läheisyyteen. Paikka ei ollut asumaton: siellä oli peltoja ja luultavasti myös talonpoikaiskylä. Tarkkaa perustamisvuotta ei tunneta, sillä perustamista koskevaa asiakirjaa ei ole säilynyt.

Arkeologi Markus Hiekkanen on arvioinut kaupungin syntyneen kuninkaan, piispan ja vuonna 1249 perustetun dominikaanikonventin yhteisestä aloitteesta. Kirkollinen toiminta, kaupankäynti ja hallinto liittyivät siten kaupungin varhaisiin vaiheisiin.

Myös Turun nimen uskotaan kertovan kaupasta. Sen taustalla pidetään muinaisitäslaavilaista kauppapaikkaa tarkoittavaa sanaa tǔrgǔ, jonka novgorodilaiset kauppiaat nykykäsityksen mukaan toivat Fennoskandiaan. Ruotsinkielisen nimen Åbo mahdollisena alkuperänä ovat jokea tarkoittava å ja asukasta tarkoittava bo(a).

Millaista Turku oli keskiajalla?

Unikankareelle rakennettu Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300. Piispanistuin ja dominikaaniluostari tekivät Turusta keskiaikaisen Suomen kirkollisen ja opillisen keskuksen. Kirkollinen asema jäi pysyväksi osaksi kaupunkia: arkkipiispanistuin säilyi Turussa myöhemminkin, vaikka valtion keskushallinto siirtyi Helsinkiin.

Turku oli samalla vilkas kaupan ja merenkulun keskus. Se oli Suomen suurin kaupunki ja kuului koko Ruotsin valtakunnan suurimpiin ja tärkeimpiin keskiaikaisiin kaupunkeihin. Aurajoen suulla Saaristomeren rannikolla sijainneen kaupungin yhteys mereen oli olennainen osa sen asemaa.

Kaupungin lähellä sijainnut Turun linna oli puolestaan Suomen alueen tärkeimpiä maallisen vallan tukikohtia. Tuomiokirkko ja linna edustivat erilaisia vallan keskuksia: toinen kirkollista, toinen maallista. Niiden rinnalla kaupungin elämään kuuluivat kauppa ja merenkulku.

Linnan suoja ei kuitenkaan säästänyt kaupunkia sodilta. Novgorodilaiset ryöstivät Turkua vuonna 1318, ja tanskalaiset tekivät samoin vuosina 1509 ja 1522. Keskiaikaisen kaupungin merkittävä asema ei siis tarkoittanut rauhallisia oloja. Hallinnon ja kaupankäynnin keskuksena Turku joutui myös sotilaallisten hyökkäysten kohteeksi.

Miten Turku kehittyi Ruotsin vallan aikana?

Turku säilytti keskiajan jälkeen asemansa Suomen suurimpana kaupunkina. Juhana-herttua piti hoviaan Turun linnassa vuosina 1556–1563, jolloin turkulaiset saivat nähdä keskieurooppalaista hoviloistoa. Ruotsin valtataistelut ulottuivat kuitenkin linnaan asti: sitä piiritettiin 1500-luvulla yhteensä kuusi kertaa.

Seuraavalla vuosisadalla olot olivat rauhallisemmat ja kaupungin hallinnollinen merkitys vahvistui. Turkuun perustettiin lääninhallitus vuonna 1617 ja Suomen ensimmäinen hovioikeus vuonna 1623. Kuningatar Kristiinan käskystä vuonna 1640 perustettu Turun akatemia oli Suomen ensimmäinen yliopisto.

Kaupungissa asui 1600-luvulla noin 3 000 ihmistä. Pappien, kauppiaiden, käsityöläisten ja palvelijoiden rinnalla kaupungissa oli nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa. Uudet laitokset muuttivat siten myös sitä, millaisten ammattien ja tehtävien ympärille kaupunkilaisten arki rakentui.

Kreivi Pietari Brahe hoiti Suomen kenraalikuvernöörin tehtävää vuosina 1637–1640 ja 1648–1654. Hänen virastonsa sijaitsi Turun linnassa. Turku oli Ruotsin valtakunnan itäosan hallintokeskus, jossa kirkollinen valta, oikeudenkäyttö, aluehallinto ja yliopisto toimivat samassa kaupungissa. Kaupungin asema laajan alueen keskuksena vahvistui erityisesti näiden laitosten kautta.

Miten 1700-luvun sodat ja telakat vaikuttivat Turkuun?

Suuri Pohjan sota vuosina 1700–1721 ja siihen liittynyt isoviha katkaisivat edellisen vuosisadan suotuisan kehityksen. Turku toimi isonvihan aikana venäläisen miehityshallinnon keskuksena. Hattujen sodan aikana vuosina 1742–1743 kaupunki miehitettiin uudelleen. Tämä pikkuvihana tunnettu miehitysaika päättyi Turun rauhaksi kutsuttuun rauhansopimukseen.

Vuosisadan jälkipuolisko oli rauhallisempi, ja teollisuus kasvoi. Turussa toimi kaksi valtakunnan suurimpiin kuulunutta tupakkatehdasta. Laivanrakennus alkoi vuonna 1732 perustetulla Åbo Gamla Skeppswarf -telakalla. Telakkateollisuudesta kehittyi vähitellen kaupungin merkittävin teollisuudenhaara, joten merenkulun rinnalle vahvistui myös alusten rakentaminen.

Turun asukasluku nousi vuosisadan vaihteeseen mennessä noin 11 000:een. Kaupungin kasvuun liittyivät teollisuuden lisäksi tiede ja kulttuuri. Ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan ja laboratorioiden perustaminen kuului tämän kauden kehitykseen.

Vuonna 1771 alkoi ilmestyä Suomen vanhin sanomalehti, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo. Vuonna 1790 perustettiin Musikaliska Sällskapet i Åbo eli Turun Soitannollinen Seura. Se on Suomen vanhin yhä toimiva yhdistys. Yliopiston, lehdistön ja musiikkitoiminnan rinnalla Turku säilyi kaupan ja merenkulun keskuksena.

Miksi Suomen pääkaupunki siirrettiin Turkusta ja mikä oli Turun palo?

Turusta tuli vuonna 1809 Suomen suuriruhtinaskunnan keskushallinnon sijoituspaikka. Kaupungissa oli valmiiksi tärkeitä virastoja, yliopisto sekä maan johtava kirkollinen hallinto. Se oli myös kaupan ja merenkulun keskus. Turun asema autonomisen Suomen pääkaupunkina jäi kuitenkin lyhyeksi.

Pääkaupunki siirrettiin Helsinkiin vuonna 1812. Keisari Aleksanteri I piti Turkua ruotsalaismielisenä ja liian lähellä entistä emämaata sijaitsevana. Helsingin itäisempi sijainti puolsi sen valintaa. Useimmat virastot seurasivat pääkaupunkia, mutta Turun merkitys ei kadonnut yhdellä päätöksellä.

Ratkaiseva muutos oli vuoden 1827 Turun palo, Pohjoismaiden historian tuhoisin kaupunkipalo. Sen jälkeen Turun akatemia ja viimeisetkin keskushallinnon elimet siirrettiin Helsinkiin arkkipiispanistuinta lukuun ottamatta. Akatemia tunnetaan nykyään Helsingin yliopistona.

Carl Ludvig Engel laati palon jälkeen Turun uuden asemakaavan. Jälleenrakennettu kaupunki oli arkkitehtuuriltaan Euroopan yhtenäisimpiä kokonaisuuksia. Hallinnollisista menetyksistä ja palosta huolimatta Turku säilyi Suomen suurimpana kaupunkina 1840-luvulle saakka. Kaupungin uuteen nousuun liittyi myös kansallinen herätys, fennomania, jonka perustaa loi niin sanottu Turun romantiikka.

Miten sodat ja kuntaliitokset muuttivat Turkua?

Suomen sisällissodassa Turku oli muiden suurten kaupunkien tavoin punaisten hallinnassa. Kaupungissa olleet punaiset vetäytyivät keväällä 1918. Talvi- ja jatkosodassa Turku joutui Neuvostoliiton pommitusten kohteeksi. Turun linna vaurioitui, ja sen lähialue sekä Martin kaupunginosa kärsivät laajaa tuhoa.

Talvisodan aikana kaupunkiin pudotettiin 4 000 pommia. Yli 600 rakennusta tuhoutui tai vaurioitui, ja pommituksissa kuoli 52 ihmistä sekä haavoittui 151. Turku oli Viipurin jälkeen talvisodan pommitetuin kaupunki.

Sotien jälkeen väkiluku kasvoi suurten ikäluokkien ja maaltamuuton seurauksena. Myös kaupungin alue laajeni: 1930-luvulta 1970-luvulle Turun pinta-ala kymmenkertaistui. Vielä 1930-luvulla kaupunki käsitti lähes yksinomaan kantakaupungin ruutukaava-alueen.

Osa Kaarinasta liitettiin Turkuun vuonna 1939 ja osa Maariasta vuonna 1944. Liitoksissa kaupunkiin tulivat myös molempien kuntien kirkonkylät. Loput Maariasta liitettiin vuonna 1967, Kakskerta vuotta myöhemmin ja Paattinen vuonna 1973. Raisiosta liitettiin muun muassa Pansio ja Perno. Viimeksi mainitun liitos liittyi alueelle rakennettavaan Wärtsilän telakkaan, joten teollisuus vaikutti myös kaupungin alueelliseen kasvuun.

Miten Turku on kehittynyt 2000-luvulla?

1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella Turku kehittyi vilkkaaksi kauppa- ja matkailukaupungiksi. Uusi pääkirjasto valmistui vuonna 2007 ja kulttuurikeskus Logomo vuonna 2011. Aurajoen ylityspaikatkin muuttuivat: keväällä 2010 notkahtanut Myllysilta korvattiin uudella, joka otettiin käyttöön syksyllä 2011. Kirjastosilta valmistui vuonna 2013 ja Logomon silta vuonna 2021.

Kaupungin lähihistoriaan kuuluu myös elokuun 2017 terrori-isku. Suomen ensimmäisessä jihadistisessa tarkoituksessa toteutetussa terrori-iskussa kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui kymmenen.

Turun väkiluku ylitti 200 000 asukkaan rajan syksyllä 2023. Kasvua on tuonut muuttovoitto etenkin ulkomailta, mutta myös Suomen muista kunnista. Luonnollinen väestönkasvu muuttui negatiiviseksi vuonna 2017: kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä. Väestönkasvu ei ole pelkästään Turun ilmiö, sillä myös naapurikaupunki on kasvanut teollisuuden myötä, kuten Raision historia: kirkkopitäjästä teollisuuskaupungiksi -sivulla kerrotaan.

Uusia asuntoja on rakennettu erityisesti keskustan lähelle. Kasvavia alueita ovat olleet Herttuankulma, Linnanfältti ja Kakolanmäki sekä Kirstinpuisto ja Pukkila. Hallinnossa tapahtui muutos vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen, kun Turku siirtyi pormestarimalliin. Ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Minna Arve. Vuoden 2025 kuntavaalien jälkeen pormestariksi nousi Piia Elo.