Kaarinan historia: pitäjästä kaupungiksi

Mitä esihistoriallisia löytöpaikkoja Kaarinasta tunnetaan?

Kaarinan Ravattulassa Muikunvuorella on esihistoriallinen kivi- ja rautakautinen asuinpaikka. Sieltä tunnetaan polttokenttäkalmisto, kaksi uhrikiveä sekä rautakautinen röykkiöhauta. Keetterinmäellä on kaksi pronssikautista hautaröykkiötä, ja toisesta on löydetty kolmen vainajan poltetut luut. Nämä löydöt kertovat alueen pitkästä asutuksesta ja hautaustavoista ilman että niiden taustalle tarvitsisi asettaa yhtä selittävää tarinaa.

Kaarinasta tunnetaan kaksi muinaislinnaa, Huttalan linnavuori sekä Pussilan linnavuori. Huttalan linnavuori on ollut käytössä mahdollisesti jo pronssikaudella. Muinaislinnat ja hautapaikat sijoittuvat samaan vanhaan maisemaan, jossa myöhemmin alettiin käyttää Kaarinan nimeä.

Kaarina-niminen alue Turun vieressä mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1309. Tuolloin Kaarina oli vielä pitäjä. Nimi johtuu pitäjän entisellä alueella sijaitsevasta Pyhän Katariinan kirkosta. Kirkko kuuluu nykyisin Turkuun, mutta Kaarinan vanha vaakuna esitti edelleen Pyhää Katariina Aleksandrialaista ja teilipyörää eli katariinanpyörää.

Pitäjää kutsuttiin aluksi myös Nummeksi sen silloisen keskuskylän mukaisesti. Vaikka kirkon nimeen perustuva Kaarina vakiintui pitäjän nimeksi, Nummi säilyi vielä pitkään sen rinnalla. Vielä vuodelta 1916 on tieto, jonka mukaan kunnan kansanomainen nimi olisi Nummi.

Mitä Ravattulan kirkko ja Kuusiston linna kertovat Kaarinan historiasta?

Kaarinan Ravattulasta on löydetty noin 1100-luvulta peräisin olevan keskiaikaisen kirkon jäännökset. Löytö julkistettiin syyskuussa 2013. Ravattulan kirkko oli kapeakuorinen rakennus, jonka pituus oli noin kymmenen ja leveys kuusi metriä. Se sijaitsee aiemmin löydetyn laajan hautausmaan keskellä, ja osa hautausmaasta on lähes tuhat vuotta vanha. Kyseessä on vanhin Suomesta löytynyt kirkko.

Kuusiston saarella sijaitsee 1300-luvulta peräisin olevan piispanlinnan rauniot. Niistä on vielä mahdollista tunnistaa, minkälaisessa linnoituksessa Suomen katolisen kirkon piispat olivat turvassa uskonpuhdistukseen asti. Kuusiston piispanlinna purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528.

Linnanraunioiden lähistöllä sijaitsee vuonna 1738 rakennettu Kuusiston kartano, joka toimi Turun jalkaväkirykmentin everstin virkatalona. Ennen kartanoa keskiajalla siinä oli Kuusiston latokartano, joka huolehti piispanlinnan maanviljelystä ja karjanhoidosta. Kartanossa on kesästä 2013 lähtien toiminut sydänkesäisin Taidekartanon nimellä esiintyvä taiteen moniaistillinen näyttelypaikka, kahvila ja taiteilijaresidenssi.

Miten sodat ja rajojen muutokset vaikuttivat Kaarinaan?

Suomen sota alkoi 21. helmikuuta 1808, kun Venäjä ylitti Suomen rajan saadakseen Ruotsin liittymään kauppasaartoon Britanniaa vastaan Ranskan aseman vahvistamiseksi. Ruotsalaisjoukot nousivat maihin 19. kesäkuuta Kaarinan Lemunniemessä, venäläisten selustaan. Lemun taistelun kunniaksi julkistettiin kesäkuussa 2008 taiteilija Heidi Limnellin tekemä muistomerkki.

Kaarina julistettiin 6. helmikuuta 1869 itsenäiseksi kunnaksi. Tätä vuotta pidetään Kaarinan virallisena perustamisvuotena. Alkujaan Kaarina käsitti nykyisten alueidensa lisäksi pääosan nykyisin Turkuun kuuluvista, kantakaupungin ulkopuolisista Aurajoen etelä- tai itäpuolisista alueista. Kaarinan puolella Littoisten kylässä sijaitsevan vanhan rautatieasemarakennuksen seinässä on pitkään pidetty muistolaattaa sen kunniaksi, että V. I. Lenin pakeni Venäjältä ja jäi junasta pois Littoisissa vuonna 1907. Nykyisin muistolaatta on kiinnitetty suureen muistokiveen asemarakennuksen viereen.

Vuonna 1939 Pyhän Katariinan kirkkoa ympäröinyt Nummi liitettiin Turkuun. Tämä tapahtui Kaarinan omasta aloitteesta, koska Turun rajalla sijainneen työläiskaupunginosan ylläpito tuli kunnalle kalliiksi. Nummen lisäksi Kaarinasta Turkuun liitettiin samana vuonna Kuralan, Kohmon, Pääskyvuoren, Varissuon, Vaalan, Lausteen, Huhkolan, Koivulan, Haritun, Katariinan, Ilpoisten, Ispoisten, Uittamon, Puistomäen, Pihlajaniemen, Vähäheikkilän ja Korppolaismäen alueet. Liitosalue oli yhteensä 22,55 km² suuruinen. Kaarina sai kuitenkin tälle käytännössä hyvitystä, kun Kaarinaan liitettiin vuonna 1946 Kuusiston kunta.

Miten Kaarinan keskusta kehittyi ja milloin Kaarinasta tuli kaupunki?

Littoinen oli vielä vuoden 1960 tienoilla Kaarinan suurin taajama, mutta sijaintinsa vuoksi se ei soveltunut uudeksi keskustaajamaksi. Niinpä Ylikylään rakennettiin kaupunkimainen keskusta. Tämän myötä kunnan painopiste siirtyi enemmän Paraisille vievän Saaristotien risteyksen läheisyyteen.

Kaarinan kunnan asuntotuotannon, liike-elämän ja ammattikoulutuksen kehitykseen vaikutti merkittävästi teollisuusneuvos Toivo Arisuo, jonka perustama Arisuo Oy oli 1960–1970-luvuilla Kaarinan tärkein teollisuuden työnantaja. Vuonna 1988 Kaarinasta liitettiin Turkuun Aurajoen pohjoispuolelta nk. Pähkinämäen alue Halisiin sekä Haaga, joka muodostaa nykyisin oman kaupunginosansa.

Vuonna 1993 Kaarina katsoi täyttävänsä kaupungilta vaadittavat edellytykset ja julisti itsensä kaupungiksi. Kaarinan ja Piikkiön kunnanvaltuustot pääsivät 17. joulukuuta 2007 sopimukseen, jonka mukaan Piikkiö liitetään Kaarinaan. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009. Laajenevan kaupungin nimi pysyi Kaarinana, mutta vaakunaksi otettiin Piikkiön vaakuna.

Vuonna 2020 Turun ja Kaarinan välistä rajaa muutettiin Topinojan jätekeskuksen laajentamissuunnitelmien takia Ravattulan, Haagan ja Metsämäen alueilla. Molempien kaupunkien pinta-alat pysyivät samoina, eikä yksikään asukas joutunut vaihtamaan kotikuntaa. Muutos rajaan tehtiin Turun kaupungin aloitteesta, jota Kaarinan kaupunginhallitus puolsi. Kaarinan rajanaapurit ovat Lieto, Parainen, Paimio, Sauvo meritse ja Turku.