Turun tuomiokirkko – keskiajan kirkko Aurajoen rannalla

Missä Turun tuomiokirkko sijaitsee ja kuinka vanha se on?

Turun tuomiokirkko sijaitsee Turun I kaupunginosassa Aurajoen rannalla, matalalla Unikankareen kummulla. Kirkko ja sitä ympäröivä Turun historiallinen ydinalue kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Rakennus on keskeinen osa Turun historiaa, mutta sen varhaisimmista vaiheista tiedetään vain vähän.

Ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti puusta aivan 1200-luvun lopulla. Myös vihkimisen ajankohta on epävarma: mahdollisina ajankohtina on esitetty vuosien 1292 ja 1296 väliä, päivää 17. kesäkuuta 1300 sekä 1300-luvun alkua, mahdollisesti vuotta 1309. Yhtä varmaa perustamisvuotta ei siten voida antaa.

Aiemmin ajateltiin, että paikalla olisi ollut tiilikirkko jo 1200-luvun lopussa. Tämä käsitys on kyseenalaistettu. Knut Drake ajoitti harmaakivisen ydinosan todennäköisesti 1300-luvun loppupuolelle. Markus Hiekkanen on pitänyt perusteluja nuoremmasta iästä vankkoina ja esittänyt varhaisimmille kiviosille ajoitusta 1400-luvun alkuun.

Kirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle, Pyhälle Henrikille. Suomen kansallispyhäkkö on siitä käytetty nimitys, mutta nimitys ei ole virallinen.

Miten keskiaikaisesta kirkosta tuli basilika?

Tuomiokirkon pitkä rakennusaika näkyy sen rakenteissa ja tyylisuunnissa. Rakennuksessa on romaanisia, goottilaisia ja uusgoottilaisia piirteitä. Kirkko on Suomen ainoa keskiaikainen basilika: keskilaivan yläosaan saatiin ikkunat sivulaivojen vesikattojen yläpuolelle korottamalla keskilaivaa ja holveja.

Korottamisen taustalla oli kirkon laajeneminen. Rungon ympärille rakennetut kappelit olivat peittäneet suuren osan aiemmista ikkunoista. Keskilaivan korotustyö tehtiin kahdessa jaksossa, ja 1460-luvulla koko keskilaiva voitiin kattaa yhtenäisellä holvilla. Myös eteläinen kappelisarja yhtenäistettiin: se jaettiin kahteen kerrokseen ja peitettiin yhteisellä vesikatolla.

Itäpään suuri kulmikas kappeli rakennettiin noin vuoden 1470 vaiheilla. Se toimii nykyisin pääkuorina. Samassa yhteydessä kirkon ympärille tehtiin yli metrin paksuinen ja runsaat 3,5 metriä korkea muuri. Muurin yhteyteen rakennettiin useita rakennuksia, joista monet päätyivät myöhemmin Turun akatemian käyttöön.

Nykyisen kirkon pituus on 89 metriä ja leveys noin 38 metriä. Kirkon korkeus on 44,5 metriä, tornin puolestaan 85,53 metriä. Rakennuksen nykyinen hahmo ei siis ole yhden rakennusvaiheen tulos.

Mitä kappeleita ja pyhimysalttareita Turun tuomiokirkossa on?

Keskiajalla Turun tuomiokirkossa oli kaikkiaan 42 pyhimysalttaria. Omat alttarinsa oli muun muassa Neitsyt Marialla, Pyhällä Henrikillä, Pyhällä Eerikillä, Pyhällä Birgitalla ja Pyhällä Annalla. Katolisen ajan lopulla vaikutusvaltaiset kirkon johtajat kartuttivat kirkon esineistöä ja sisustusta lahjoituksillaan.

Kirkon pääkuori tunnetaan Kaikkien Pyhien kappelina. Se rakennettiin noin vuosina 1470–1484. Nykyinen alttaritaulu on Fredrik Westinin maalaama vuosina 1829–1833, ja kuorin freskot ovat Robert Wilhelm Ekmanin työtä vuosilta 1850–1854.

Yhdessä suurista maalauksista piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä. Toisessa Mikael Agricola antaa suomalaisen raamatunkäännöksen Kustaa Vaasalle. Maalausten aiheet on syytä erottaa rakennuksen historiasta: ne kertovat siitä, mitä kuorissa on kuvattu. Pienemmät maalaukset esittävät Jeesuksen elämän tapahtumia, kuten viimeistä ehtoollista, ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta.

Muita kappeleita ovat esimerkiksi Pyhän Katariinan kappeli, Pyhän Bartolomeuksen kappeli ja Pyhän Ursulan kappeli. Pyhän Johanneksen kappeli valmistui noin 1440-luvulla viimeisenä runkohuoneen kylkeen rakennettuna kappelina. Pyhän Yrjänän kappelissa säilytetään piispa Hemmingin 1500-luvulta peräisin olevaa pyhäinjäännöslipasta.

Keitä Turun tuomiokirkkoon on haudattu?

Turun tuomiokirkko oli satojen vuosien ajan Suomen merkittävin hautapaikka. Lattian alle haudattujen määrän arvioidaan olevan tuhansissa. Kirkossa on 90 muurattua hautakammiota eli muurihautaa sekä laskematon määrä multahautoja. Kirkkoon hautaaminen lopetettiin vuonna 1784.

Kankaisten kappeli on Hornien ja Kurkien hautakappeli. Siellä ovat kuningatar Kaarina Maununtyttären sarkofagi ja marmorikuva. Kuningatar oli aiemmin haudattuna Tottin hautakammioon, josta hänet siirrettiin Kankaisten kappeliin. Kappelin lattian alle on haudattu myös Jöns Kurck ja Evert Kustaanpoika Horn.

Suurin hautakammioista on Tavastin kappeli, entinen Pyhän ruumiin kappeli. Sen rakennutti piispa Maunu Tavast, jonka hauta sijaitsee kammion keskellä. Sinne on haudattu myös piispat Olavi Tavast, Maunu Stjernkors ja Martti Skytte. Kammiota ympäröivässä rautaisessa aitauksessa on Tavast-suvun vaakunoita ja vuosiluku 1425.

Stålhandsken hautakammiossa Torsten Stålhandsken jäännökset ovat messinkikoristeisessa tina-arkussa. Arkku valmistettiin Stettinissä hänen kuolinvuotenaan 1644. Se oli aluksi lattian alla hautaholvissa, mutta nostettiin näkyville 1800-luvun lopun restauroinneissa. Gezeliusten hautakammioon puolestaan on haudattu kolme saman suvun piispaa.

Miten tulipalot ovat muuttaneet Turun tuomiokirkon tornia?

Tulipalot ovat muuttaneet tuomiokirkkoa useaan otteeseen. Tornia on korotettu vuosien 1681, 1738 ja 1827 palojen jälkeen. Nykyinen torninhuippu on siten keskiaikaista kirkkorakennusta nuorempi, vaikka se kuuluu olennaisesti kirkon nykyiseen ulkoasuun.

Erityisen pahaa vahinkoa aiheutti Turun palo vuonna 1827. Kirkon kattoa oltiin tuolloin uusimassa kupariseksi, ja katto oli työn vuoksi avattu. Palo tuhosi kirkon sisustan sekä vuonna 1758 valmistuneen torninhuipun.

Palon jälkeen rakennettu nykyinen huippu on Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Myös kappeleita ja pääkuoria uudistettiin sisäpuolelta, muun muassa maalauksilla. Kirkon keskiaikaiset rakenteet ja myöhemmät sisustusvaiheet kuuluvat näin eri aikoihin, vaikka ne ovat nykyisin saman rakennuksen osia.

Kaikki hautakappelitkaan eivät ole keskiaikaisia. Esimerkiksi Kankaisten kappeli rakennettiin vasta 1650-luvulla. Tuomiokirkon historiaa ei siksi voi rajata vain keskiaikaan: tulipalot, uudelleenrakentaminen ja myöhemmät korjaukset ovat muovanneet sitä vuosisatojen ajan. Nykyisissä korjauksissa lähtökohtana on rakennushistoriallisten arvojen kunnioittaminen.

Mitä kelloja, urkuja ja museoesineitä Turun tuomiokirkossa on?

Tuomiokirkon tornissa on kahdeksan kirkonkelloa. Vanhin on vuodelta 1723, ja se toimi alun perin Turun Pyhän Mikaelin sairaalan soittokellona. Nuorin kirkonkello on vuodelta 1971. Kauppias K. F. Birkstedtin vuonna 1841 lahjoittama kello tunnetaan lahjoittajansa nimellä.

Lisäksi kirkossa on neljänneskello ja tuntikello. Tornissa sijaitsee Suomen vanhin julkiselle paikalle sijoitettu kello, jossa on ainoastaan tuntiosoitin. Keskipäivän kellonlyöntejä on radioitu kesäkuusta 1944 lähtien. Ne kuuluvat arkipäivisin Yle Radio 1:n ja Radio Vegan ohjelmaan.

Vuonna 1980 valmistuneissa pääuruissa on 81 äänikertaa ja yhteensä 6 057 pilliä. Ne ovat Suomen toiseksi suurimmat Lapuan tuomiokirkon urkujen jälkeen. Pääurut on valmistanut Urkurakentamo Virtanen, ja ne sijaitsevat kuorolehterin yläpuolelle rakennetulla erillisellä urkulehterillä.

Etelälehterin Tuomiokirkkomuseon kokoelmiin kuuluu katolisen ajan pyhimyspatsaita ja kirkollista esineistöä sekä uskonpuhdistuksen jälkeisiä tekstiilejä ja hopeaesineitä. Kirkon katolisen ajan pyhäinjäännöskokoelmassa on noin 90 esinettä. Suurin osa tutkituista jäännöksistä on keskiajalta. Pyhän Henrikin pääkallona pidetty kallo on ajoitettu 1100-luvulle, mutta ajoitus ei itsessään vahvista sen henkilöllisyyttä.

Miksi Turun tuomiokirkko on suljettu peruskorjauksen ajaksi?

Turun tuomiokirkko on suljettu yleisöltä 9.2.2026–2.12.2028 kattavan peruskorjauksen vuoksi. Työn on määrä valmistua adventtina 2028. Silloin alkaa kirkkovuosi, jonka aikana Turku juhlii 800-vuotisjuhliaan.

Korjauksessa uudistetaan tiloja, parannetaan esteettömyyttä ja päivitetään talotekniikkaa. Nykyinen talotekniikka on peräisin 1970-luvun peruskorjauksesta. Samalla käyttöön saadaan tiloja, jotka eivät ole aiemmin olleet avoinna yleisölle. Uudistukset koskevat siis sekä kirkon käytettävyyttä että sen teknisiä järjestelmiä.

Kirkkosalin seurakuntakuorin nykyiset kuoriurut korvataan uusilla. Pääurut ja Tarkk’ampujan kappelin urut sen sijaan säilytetään paikoillaan. Tekniikan ja käytettävyyden muutoksissa on tarkoitus säilyttää tuomiokirkon historiallinen ilme.

Myös etelälehterillä sijaitseva Tuomiokirkkomuseo uudistetaan. Museon viimeinen aukiolopäivä ennen sulkemista on 30.9.2025, joten sen sulku alkaa ennen koko kirkon sulkemista. Museo avataan uudistetulla näyttelyllä peruskorjauksen valmistuttua. Kirkkoon tai museoon suuntautuvaa käyntiä suunniteltaessa olennaista on siksi huomata niiden erilaiset sulkemisajankohdat sekä koko kirkkoa koskeva pitkä korjausjakso.