Keravan historia kivikaudesta kaupungiksi

Mistä keravan historia alkaa?

Keravan alueella on ollut ihmisiä jo noin 7000 eaa., jolloin se oli vielä muinaisen Ancylusjärven rannikkoa. Tuon ajan asukkaat saivat elantonsa metsästyksestä ja liikkuivat paljon vuoden mittaan.

Keravalta tunnetaan kahdeksan kivikautista asuinpaikkaa, joista merkittävin on Lapilan Pisinmäki. Alueelta on löydetty kiviesineitä, tulisijoja, luunkappaleita ja keramiikkaa.

Löydöt ajoittuvat kahteen asutusvaiheeseen. Varhaisempi kuuluu Suomusjärven kulttuurin aikaan noin 6500–4200 eaa. ja myöhäisempi nuorakeraamisen kulttuurin kauteen noin 2500–2000 eaa.

Miten Keravan kylät syntyivät keskiajalla?

Keskiajalle asti Keravan oletetaan olleen erämaata, kunnes Keravanjoen varteen syntyi kaksi kylää, Alikerava ja Ylikerava. Kirjallisia lähteitä on vähän ennen alueen ensimmäistä maakirjaa 1543, mutta yksittäiset kirjalliset lähteet osoittavat Keravalla olleen taloja jo ennen vuotta 1342.

Kaupungin nimi mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1443 ruotsinkielisessä muodossa Kervo. Se perustuu suomenkieliseen nimeen Kerava. 1400-luvulla kylä jakautui Ylikeravaksi ja Alikeravaksi, mutta yhteisnimitystä Kerava käytettiin edelleen, useimmiten Yli-Keravasta.

1500-luvun puolivälissä alueen asukasluku oli noin 160. Tuolloin Kerava kuului Sipoon hallintopiiriin. Kerava liitettiin Tuusulaan, kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643. Alueellisesti myöhempi kauppala perustettiin juuri Ali-Keravan ja Yli-Keravan kylistä.

Nimen taustasta on esitetty erilaisia selityksiä. Nimi voi olla yhteydessä sanaan kero, joka tarkoittaa kitaa, nielua tai kurkkua. Toisen selityksen mukaan nimitys liittyisi rajapaikkaan. Nykyisen Keravan kaupungin alue Tuusulan ja Sipoon rajalla on aluetta, josta tuli kieliryhmien välinen raja 1200- ja 1300-lukujen ruotsalaisten kolonisaation myötä.

Miten rautatie toi teollisuuden Keravalle?

Vuonna 1862 avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, joka toi maatalousvaltaiselle Keravalle nopeasti teollisuutta. Rautatieaseman ympärille kehittyi taajama keskustaksi tulevalle kaupungille.

Sinne perustettiin muun muassa tiilitehtaita sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Saviolle perustettiin 1869 Suomen ensimmäinen sementtitehdas. Vuonna 1908 perustettiin Keravan puusepäntehdas, ja puuteollisuudesta tuli 1900-luvun alussa kaupungin kehitykselle keskeinen elinkeino.

Teollinen perinne näkyy myös tunnuksessa. Ahti Hammarin suunnittelemassa vaakunassa esiintyy puusepän tekemä liitos, sinkkaus. 1920-luvulla Keravassa toimivat Keravan virvoitusjuomatehdas, Keravan Puuteollisuus Osakeyhtiö, Keravan Höyrypanimo, Keravan Pumpputehdas ja Rautavalimo, Keravan Kirjapaino sekä Keravan Tiilitehdas Oy. Vuonna 1931 avattiin Keravalla Elannon myymälä.

Asutus oli keskittynyt alun perin Lapilanmäelle ja Helleborginmäelle eli Aurinkomäelle. Alikulkutunnelin rakentaminen rautatien itäpuolelta länsipuolelle vakiinnutti Keravan keskustan kehityksen.

Miten Keravasta tuli kaupunki?

Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen. Tällöin sen asukasluku oli noin 3 000. Syy erottamiseen oli se, että rautatieyhteys ja asema olivat saaneet Tuusulan kunnan väkiluvun kasvuun, ja asemankylään vaadittiin kunnallistekniikkaa.

Kun Tuusulan kunnan päättäjät eivät olleet valmiita näihin investointeihin, alettiin vaatia omaa itsenäistä kuntaa. Kyösti Kallion ensimmäinen hallitus antoi 15. kesäkuuta 1923 valtioneuvoston asetuksen, jonka mukaan Keravan kauppala määrättiin perustettavaksi seuraavan vuoden alusta. Kerava-päivää vietetään vuosittain 15. kesäkuuta tai sitä lähinnä olevana sunnuntaina.

Alkujaan kauppalkaan kuului myös osa Korson alueesta, ja Korson rautatieasemakin sijaitsi kauppalan alueella. Kauppalan pinta-ala oli 1924–1953 kaikkiaan 39,2 km², mutta 1954 alkaen enää vain 30,79 km², kun Korso ja Nikinmäki liitettiin Helsingin maalaiskuntaan, nykyiseen Vantaan kaupunkiin. Keravan kauppalan ensimmäisissä kunnallisvaaleissa joulukuussa 1924 valittiin 24 kauppalanvaltuutettua.

1940–1960-luvuilla rakennettiin Sompion kaupunginosaan pientaloja ja matalia kerrostaloja sekä Kalevaan pientaloja kasvavan väestön tarpeisiin. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun huippuaikoina väestö lähes kaksinkertaistui maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien myötä, ja uusia lähiöitä syntyi Kurkelaan, Kiltaan ja Untolaan. Kerava sai kaupunginoikeudet vuonna 1970.

1980-luvulla rakennettiin Ilmarisen ja Pihkaniityn pientaloalueet ja keskustaan lisää kerrostaloja. Keravan 100-vuotispäivää juhlittiin vuonna 2024.