Hangon historia – purjelaivojen pysähdyspaikasta satamakaupungiksi

Miten Hangon varhaiset vaiheet Kumionpäässä ja Hauensuolessa alkoivat?

Hanko sijaitsee Hankoniemen kärjessä, kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Niemenkärki palveli purjelaivojen pysähdyspaikkana jo ennen ensimmäistä kirjallista mainintaa. Alukset saattoivat joutua odottamaan suotuisampia tuulia viikkoja. Merellä liikkumisen ehdot tekivät paikasta tärkeän kauan ennen kaupungin perustamista.

Hangosta on löydetty satunnaisia viikinki- ja ristiretkiajan irtolöytöjä, mutta ei kalmistoja. Ensimmäinen kirjallinen maininta on 1200-luvun puolivälissä Tallinnassa kirjoitetussa tanskalaisessa itineraariossa. Siinä esiintyvät vanha suomenkielinen nimi Kumionpää muodossa Cumiupe sekä latinankielinen nimi Hangethe.

Ruotsalaisten Uudenmaan kolonisaatio toi Hankoon siirtolaisia niin sanotun toisen ristiretken jälkeen. Samalla sai alkunsa alueen ruotsinkielinen nimistö. Tulliniemen kärkeä alettiin käyttää satamana 1400-luvulla.

Tulliniemen edustalla, Gambla Tullen- ja Kobben-luotojen välissä, sijaitsee kapea ja mutkitteleva Hauensuoli. Merenkulkijat tekivät siellä aikansa kuluksi merkintöjä kallioon. Tunnettuja vanhoja kalliokaiverruksia on 650, ja vanhimmat ovat 1500-luvulta. Niihin kuuluu nimikirjoituksia, kuvia ja vaakunoita sekä paikalla käyneiden kuuluisuuksien merkintöjä. Kaiverrukset kertovat merenkulkijoiden oleskelusta salmessa eri aikoina.

Miten Hankoniemen linnoitus ja meritaistelut vaikuttivat Hangon historiaan?

Hankoniemen sijainti teki siitä myös sotilaallisesti merkittävän paikan. Ruotsin armeijan tuhouduttua Pultavassa vuonna 1709 Suomen valloituksen esti ainoastaan niemen edustalle koottu laivasto. Vuonna 1714 Venäjä löi Ruotsin laivaston Riilahden taistelussa Pietari Suuren johdolla.

Riilahden taistelu oli Venäjän laivaston ensimmäinen voitto. Sen kunniaksi useat venäläiset taistelulaivat saivat myöhemmin nimekseen Gangut. Hankoniemen edustan tapahtumat toistuivat vuonna 1743.

Augustin Ehrensvärd suunnitteli Hangon aseistamista tykistöpattereilla vuonna 1747, mutta varojen puute esti linnoitustöiden toteuttamisen. Myöhemmin Kaarle-herttua antoi rakennuskäskyn, ja majuri G. Hans von Kiertingin suunnitelma valmistui tammikuussa 1789. Linnoitus rakennettiin Hankoniemen edustan kallioille vuosina 1789–1808.

Suomen sodan aikana vuonna 1808 linnoitus siirtyi venäläisille. Krimin sodassa kesällä 1854 se puolusti Hangon satamaa, mutta saman vuoden elokuussa varusväki räjäytti sen itse. Ratkaisun taustalla oli pelko Ahvenanmaan Bomarsundin kohtalon toistumisesta. Sataman suojaksi rakennettu linnoitus tuhoutui näin oman varuskuntansa toimesta, ei vihollisen valtauksessa.

Miten satama ja rautatie synnyttivät Hangon kaupungin?

Hankoniemen pitkä, Itämereen työntyvä muoto mahdollisti talvimerenkulun silloinkin, kun Suomen muut satamat olivat jäätilanteen vuoksi suljettuina. Niemelle rakennettiin vuosina 1871–1873 satama ja rautatie Hyvinkäälle. Tarkoituksena oli turvata talviaikaiset kuljetukset Pietariin.

Rautatie alkoi yksityisenä hankkeena. Suomalaisten ja venäläisten perustama Hankoniemen Rautatien Osakeyhtiö aloitti vuonna 1871. Rata valmistui vuonna 1873, ja samana vuonna perustettiin Hangon satama. Seuraavana vuonna, 1874, keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II perusti Hangon kaupungin. Tapulikaupunkioikeudet antoivat sille luvan ulkomaankauppaan.

Kylpylä perustettiin vuonna 1879. Hanko oli 1900-luvun alkupuolella vilkas kylpyläkaupunki, johon saapui varakkaita venäläisiä kesänviettäjiä junilla ja laivoilla. Vieraita varten rakennettiin huviloita, täysihoitoloita sekä Plagenin rannalle ravintolarakennus Hangon Casino.

Pietarilaisten kylpylävieraiden ja venäläisten kauppiaiden myötä kaupunkiin rakennettiin ortodoksinen kirkko. Rakennustyön käynnisti Aleksanteri III:n pelastuminen junaonnettomuudesta vuonna 1888. Arkkitehti V. I. Barankejevin suunnittelema kirkko vihittiin vuonna 1895. Matkailukaupungin tunnettuutta kasvattivat erityisesti venäläiset vieraat, ja pitkät hiekkarannat olivat tärkeä syy Hangon suosioon.

Miten Hangosta tuli sotasatama ja Neuvostoliiton vuokra-alue?

Ensimmäisen maailmansodan alussa, elokuussa 1914, venäläiset räjäyttivät Hangossa satamalaitteita ja rautatien konepajan saksalaisten tuloa peläten. Tullinhoitaja kapteeni Wikström sai tuhotyöt pysäytettyä. Vuosina 1914–1918 Hanko toimi ainoastaan sotasatamana.

Huhtikuun 3. päivänä 1918 kenraali Rüdiger von der Goltzin komentama Saksan Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin kutsumana. Joukoille seuraava kohde oli Helsinki, joka vallattiin 13. huhtikuuta. Erillinen Osasto Brandenstein nousi maihin Loviisassa ja eteni Itä-Uudenmaan kautta Uudenkylän asemalle ja Lahteen.

Talvisodan rauhanehtojen mukaisesti Hankoniemi kaupunkeineen vuokrattiin Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi vuonna 1940. Niemelle siirtyi vuosina 1940–1941 yli 30 000 neuvostosotilasta. Jatkosodan alkuvaiheissa niemellä ja saaristossa käytiin pieniä mutta verisiä taisteluita.

Syksyllä 1941 tukikohta oli jäänyt kauas rintaman taakse. Neuvostoliitto päätti evakuoida joukot Leningradiin. Evakuointi alkoi lokakuun lopussa, ja viimeinen alus lähti 2. joulukuuta 1941. Tukikohdasta on yhä nähtävissä umpeutuneita juoksuhautoja, bunkkereita ja tykkiasemia.

Miten teollisuus ja Tulliniemen leiri vaikuttivat Hangon kehitykseen?

Hangon pohjoisosaan alkoi kasvaa huomattava teollisuusalue jo 1880-luvulla. Sen yrityksiin kuului Suomalais-Englantilainen Biscuittehdas Oy, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Hangon Keksi – Hangö Kex. Tehtaan rakennukset ovat vanhimmilta osiltaan vuodelta 1916. Hangon lasitehdas perustettiin vuonna 1934, ja sen tehdasrakennus on samalta ajalta.

Vuosina 1942–1944 Tulliniemessä sijaitsi suuri saksalaisten sotilaiden kauttakulkuleiri. Sen kautta kulkivat kaikki Suomessa tuona aikana taistelleet saksalaissotilaat. Leirin historiaa tutkittiin arkeologisesti vuosina 2014–2019, ja tutkimustulokset julkaistiin Jan Fastin väitöskirjassa vuonna 2024.

1950-luvulla Hankoon muutti eri puolilta Suomea satoja nuoria suomenkielisiä naisia. He tulivat töihin vasta avattuun Hyvon-Kudeneuleen alusvaatetehtaaseen. Ruotsinkieliseen kaupunkiin suuntautunut muutto liittyi näin teollisuuden tarjoamaan työhön.

Vuoden 1977 alussa kaupunki laajeni kuntaliitoksilla. Bromarvista liitettiin Santala ja Täktom, Tenholasta Lappohja sekä Tammisaaren maalaiskunnasta Tvärminne. Hankoniemellä sijainneesta Bromarvin osasta oli jo vuonna 1909 päätetty muodostaa Hangon maalaiskunta, mutta käytännössä se ei koskaan toiminut itsenäisenä kuntana. Hangon Rannikkopatteristo puolestaan jatkoi eri kokoonpanoissa vuodesta 1921 vuoteen 2002.