Lahden historia – markkinakylästä Päijät-Hämeen keskukseksi

Miten vanha asuinpaikka Lahden seutu on?

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivausten perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten. Se tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista.

Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa. Kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, mutta sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä.

Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie. Lahden kohdalla siitä erkani Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie. Tienhaaran kylä oli tavoitettavissa useasta suunnasta, mikä selittää sen myöhempää roolia markkinapaikkana.

Miten Lahdesta tuli markkinapaikka ja miksi se taantui maalaiskyläksi?

Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä. Perusteluna oli, että se sijaitsi suuren yleisen maantien varrella ja sopivan matkan päässä Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta.

Lahdesta tuli puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka. Siellä kävivät kauppaa kaikkien neljän kaupungin porvarit, myös Turun suunnalta saapuneet kauppiaat. Vuonna 1727 markkinat kuitenkin siirrettiin Helsingin porvarien aloitteesta Asikkalan Anianpeltoon, jonne oli paremmat yhteydet Päijänteen vesistöstä.

Markkinoiden menettämisen jälkeen Lahti taantui sangen merkityksettömäksi maalaiskyläksi 1800-luvun lopulle asti. Vesijärven ja Päijänteen Asikkalassa yhdistävä Vääksyn kanava valmistui vasta vuonna 1871, eikä se enää palauttanut vanhaa markkina-asemaa.

Miten rautatie ja tulipalo vaikuttivat Lahden kehitykseen kauppalaksi?

Vuonna 1863 ryhdyttiin rakentamaan Riihimäki–Pietari-rautatietä, joka kulki Salpausselän harjua pitkin ja Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki–Pietari-rataosuus.

Rautatien valmistuessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa. Rautatien ansiosta kylä alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta, jonka toimintaa edesauttoi Vääksyn kanavan avautuminen vuonna 1871 ja sen kautta saavutettu vesiväylä Keski-Suomeen ja sen metsiin.

Lahden kylä tuhoutui lähes täysin tulipalossa kesäkuussa 1877. Lahdesta oli suunniteltu kaupunkia, ja siitä tulikin kauppala. Kauppalanoikeudet Lahti sai 24. toukokuuta 1878 keisari Aleksanteri II:n käskyllä, mutta kauppala kuului silti edelleen Hollolan kuntaan.

Samana vuonna lääninarkkitehti Alfred Caween suunnitteli Lahdelle ensimmäisen asemakaavan, johon kaupungin nykyinen ydinkeskusta yhä perustuu. Kaavassa oli 22 korttelia, ja se oli empirekaudelle tyypillisesti suorakulmainen ruutusommitelma. Kauppala rakennettiin rautatieaseman pohjoispuolelle. Lahden vaakunaksi tuli kuva liekehtivästä junan pyörästä sataman ja rautatieaseman merkityksen vuoksi.

Lahtelaiset pyrkivät saamaan kauppalalle kaupungin aseman jo 1890-luvun lopulla. Hollolan kunta vastusti aietta voimakkaasti. Hämeen läänin kuvernööri asettui kannattamaan suunnitelmaa vuonna 1900. Alueen kehitystä edisti se, että siellä oli tarjolla tarpeeksi työvoimaa ja että 1800-luvun lopulla monet liike-elämää ja yritystoimintaa siihen asti koskeneet rajoitukset poistettiin.

Miten Lahdesta tuli kaupunki ja teollisuuden keskus?

Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905. Asukkaita oli tuolloin 3000. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä.

Kaupungintalon rakentamista alettiin suunnitella seuraavana vuonna. Vuonna 1910 järjestettiin kutsukilpailu, jonka voitti arkkitehti Eliel Saarinen, ja kaupungintalo valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Lahteen valittiin pormestariksi Otto Lyytikäinen, joka alkoi toimia virassaan vuonna 1907. Kaupunkia kehitettiin isoilla lainoilla. Vuonna 1910 kaupungilla oli lainaa kymmenen kertaa enemmän kuin sen vuotuiset verotulot olivat.

Lahden teollisen huonekaluvalmistuksen katsotaan alkaneen vuodesta 1906, jolloin tehtailija Mikko Nupponen perusti Lahteen Vihdin puuseppäin huonekaluliikkeen. 1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi August Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen huonekalutehtaan. Hän muutti sukunimensä myöhemmin Asko-Avoniukseksi yhtiönsä Askon mukaan.

Suomen sisällissodassa Lahdessa käytiin ratkaisevia taisteluja. Lahden punakaarti otti vallan kaupungissa tammikuussa 1918 ja piti sitä hallussaan kolme kuukautta, kunnes Loviisassa maihinnousseet saksalaiset joukot valloittivat kaupungin huhtikuussa. 28. tammikuuta alkaen Lahden kaupunki oli Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 19. huhtikuuta asti. Kaupungin siviilihallintoa johti tänä aikana Hugo Ilmari Kautto. Lahden länsipuolelta kohti Venäjää paenneet punaiset antautuivat rajujen taistelujen jälkeen.

Lahden keskustan tuntumassa olleelle Fellmannin pellolle pystytettiin väliaikainen vankileiri, johon koottiin noin 20 000 antautunutta punaista. Yli puolet näistä siirrettiin myöhemmin Hennalan vankileirille, josta tuli yksi sisällissodan suurimmista vankileireistä. Entisen Fellmannin pellon paikalle on perustettu Fellmannin puisto, jossa paljastettiin vuonna 1978 suuri punavankien muistomerkki.

Miten radio, urheilu ja sota vaikuttivat Lahden kasvuun?

Riihimäki–Pietari-rautatien rakentaminen paransi Lahden logistista asemaa ratkaisevalla tavalla. 1920-luvulla perustettiin Lahden radioasema. Vuonna 1927 Yleisradio päätti rakennuttaa uuden yleisradioaseman parantaakseen kuuluvuuttaan Helsingin ulkopuolella. Lahden pitkäaaltoasema otettiin käyttöön 22. huhtikuuta 1928.

Ensimmäiset Salpausselän hiihtokisat järjestettiin vuonna 1923 ja ensimmäiset kansainväliset kisat vuonna 1926. Hyväksi kilpailupaikaksi Salpausselän tekee keskeinen sijainti Suomessa sekä jääkauden muovaama vaihteleva maasto. Lyytikäinen toimi pormestarina vuoteen 1930 asti, jolloin Lahti siirtyi kunnallislain muutoksen myötä kaupunginjohtajajärjestelmään. Ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Arvi Hällfors.

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta muutti noin 10 000 ihmistä Lahteen. Talvisodan aikana kaupunkiin tuli kivennapalaisia, jatkosodan aikana evakkoja Äyräpäästä. 1950-luvun alussa kaupungissa toimi Asko, Vikströmin suvun Lahden Puukalusto ja noin 50 muuta pientä ja keskisuurta huonekaluteollisuuden yritystä.

Metalliteollisuutta Lahdessa edustivat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan ja tuotemerkeillään, kuten olutmerkit Lahden Erikoinen ja Lahden Sininen. Vuonna 1960 Lahti oli Suomen neljänneksi suurin kaupunki.

Kaupungin keskusta oli täynnä kerrostaloja, kun kaupunkia päätettiin laajentaa asumalähiöihin: Kivimaalle, Metelinmäelle ja Pyhättölänmäelle. 1960-luvun alussa Lahden huonekaluvalmistajien määrä oli suurimmillaan, niitä oli noin sata. Mukkulaan rakennettiin saha vuonna 1965. Vuonna 1971 Mukkulaan rakennettiin lastulevy- ja vaneritehtaat. 1970-luvulla Salpausselälle rakennettiin hyppyrimäet.

Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Lahden uudet asukkaat olivat kotoisin pääosin maaseudulta Karjalasta ja Savosta. Kaupungin kasvu pysähtyi ensimmäisen öljykriisin aiheuttamaan lamaan vuosina 1975–1976. Lahti rakensi julkikuvaansa muun muassa talviurheilukaupunkina. Siellä järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1978, jolloin rakennettiin kisakylä Riihelään, ja 1989, jolloin uusi kisakylä nousi Lahden asemantaustaan.

Vuonna 1980 Lahdessa oli noin 95 000 asukasta. Kaupunkiin rakennettiin uusi teatteritalo vuonna 1983, työväenopisto- ja yliopistokoulutusta tarjoava aikuiskoulutuskeskus vuonna 1987 ja maakuntakirjasto vuonna 1990. Valtio teki 1990-luvun laman jälkeen Lahden kannalta tärkeitä investointeja. Niihin kuuluvat Helsingistä Lahden kautta Heinolan Lusiin saakka ulottuva moottoritie sekä Keravalta Lahteen rakennettu oikorata. Vuonna 1993 Yle lopetti lähetykset pitkille aalloille ja Lahden AM-asema suljettiin. Lahden ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 1996.

Sibeliustalo valmistui vuonna 2000 Vesijärven rantaan. Lahden yliopistokampus perustettiin vuonna 2001. Kun Lahdessa järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2001, tapahtumaa varten rakennettiin kisakylä Ankkurin kaupunginosaan, lähelle Vesijärven rantaa. Lahden oikorata otettiin käyttöön syyskuussa 2006. Lahdesta tuli yliopistokaupunki, kun eduskunta hyväksyi joulukuussa 2018 yliopistolain muutoksen Lappeenrannan teknillisen yliopiston muuttamisesta Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi. Myös Asikkalan suuntaan avautuva vesistö ja kanavayhteys ovat osa samaa liikenteen kerrostumaa, joka on muovannut Lahtea markkina-ajoista lähtien.