Myrskylän historia – Pernajan kappelista itsenäiseksi pitäjäksi

Mistä munkkien paikannimet Myrskylässä kertovat?

Myrskylä kuului 1200-luvulla Porvoon seurakuntaan ja sen Pernajan kappeliseurakuntaan. Virolaisella Padisen luostarilla oli vuodesta 1351 alkaen patronaattioikeus Porvoon maaseurakuntaan. Tältä ajalta Myrskylään on jäänyt munkkeihin viittaavia paikannimiä, kuten Munkbrink, Munkbro äng ja Munkbäck ängen, sekä piispaan viittaava Pispängen. Padisen luostarin oikeudet siirrettiin Turun hiippakunnalle vuonna 1428.

Hallila mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1403 ja itse Myrskylä vuonna 1485, jolloin nimi kirjoitettiin muodossa Mörskeby tai Mörsköle. Kaikki pitäjän seitsemän maarekisterikylää – Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kreivilä, Myrskylänkylä ja Pakila – olivat kirjallisissa lähteissä mainittuja 1540-luvulle tultaessa. Naapuripitäjien kanssa yhteydet olivat tiiviit: idässä sijaitsi Lapinjärvi ja lounaassa Porvoo.

Milloin Myrskylästä tuli itsenäinen seurakunta?

Myrskylän ensimmäinen kirkko rakennettiin joko vuonna 1604 tai 1611, jolloin paikka oli vielä Pernajan seurakunnan kappeliseurakunta. Turun piispa Isaacus Rothovius päätti vuonna 1633, että Myrskylästä muodostetaan itsenäinen seurakunta, ja Ruotsin kuningatar Kristiina vahvisti päätöksen vuonna 1636. Ensimmäiseksi kirkkoherraksi kuningatar määräsi Mikael Matiuksenpoika Buscheruksen.

Ensimmäinen kirkko paloi, ja toinen rakennettiin vuoteen 1639 mennessä samalle alueelle kuin nykyinen kirkko. Kolmas ja nykyinen kirkko valmistui 1803. Buscherus on edelleen pisimpään Myrskylän seurakuntaa palvellut kirkkoherra; toiseksi pisimpään toimi Hagfors 1900-luvun alkupuolella.

Kuningatar Kristiina lahjoitti vuosina 1636 ja 1638 Myrskylästä 41 taloa kenraali Arvid Forbuksen veljelle Matias Forbukselle. Porvoon Ånäsin kartanosta kotoisin ollut Forbus perusti Kirkkojärven pohjoispuolelle säteritilaksi Myrskylän kartanon. Lahjoitus peruutettiin alkuperäisessä muodossaan, ja vuonna 1863 kartanosta tuli ratsusäteritila, jonka tuli verovapauden vastikkeena pitää kruunun palvelukseen valmiina kolme ratsuväkisotilasta hevosineen ja varusteineen.

Miksi Myrskylästä tuli Porvoon piispan anneksiseurakunta?

Vuonna 1743 Ruotsi hävisi Venäjälle hattujen sodan, ja Turun rauhassa kuningaskunta kärsi suuremmat aluemenetykset kuin Uudenkaupungin rauhassa Pohjan sodassa. Porvoon hiippakunnan piispa menetti verotulojaan, joten Myrskylän seurakunta muutettiin 1747 anneksiseurakunnaksi eli piispan palkkapitäjäksi. Kirkkoherrana toimi Porvoon piispa, mutta käytännössä sijaiskirkkoherra hoiti kirkolliset tehtävät ja piispa itse johti pitäjänkokouksia. Ajoittain myös varapastoria eli sijaiskirkkoherraa avusti oma apulainen.

Miten Myrskylä siirtyi pitäjästä kunnaksi?

Ennen vuoden 1865 kunta-asetusta evankelis-luterilaisen kirkon paikallinen seurakunta hoiti pitäjän paikallishallinnon. Maaseudulla pitäjänkokoukset päättivät seurakunnan asioiden lisäksi myös maallisista asioista vuoteen 1865 saakka, jolloin kuntalaiset saivat oman maallisen kunnan. Pitäjänkokouksen tilalle tuli ensin kuntakokous ja myöhemmin kunnanvaltuusto.

Kunta-asetuksen jälkeenkin maallisista seurakunnista erilleen tulleita kuntia kutsuttiin vielä pitäjiksi, vaikka ne jo olivat kuntia. Myrskylä on nykyään rajapitäjä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen välillä ja asettuu keskelle kielirajaa. Naapurikuntiin kuuluvat Askolan ja Porvoon lisäksi muun muassa Pukkila, Orimattila ja Lapinjärvi, ja idässä rajanaapuriin kuuluu myös Loviisa. Väkiluvultaan Myrskylä on Uudenmaan pienin kunta ja Kaskisten jälkeen Suomen toiseksi pienin kaksikielinen kunta – Kaskisten tarina on tässä suhteessa läheinen vertailukohta. Kirkon ja paikallishallinnon kytkeytyminen toisiinsa on muutenkin ollut maaseutupaikkakuntien yhteinen piirre, kuten Kaustisen historiasta käy ilmi.