Kirkkonummen historia kivikaudesta Porkkalaan

Missä Kirkkonummi sijaitsee ja mitkä ovat sen naapurikunnat?

Kirkkonummi sijaitsee Uudellamaalla Helsingin seudulla Suomenlahden rannikolla. Idässä sitä reunustaa Espoo, ja muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo.

Inkoon kanssa yhteistä maarajaa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunta on kaksikielinen, ja enemmistö asukkaista puhuu suomea ja osa ruotsia.

Kirkkonummi tunnetaan erityisesti Porkkalanniemestä, joka on ollut tärkeä etappi sekä merenkulkijoille että muuttolinnuille. Kirkkonummen kirkon ohi kulki aikoinaan Suomen tärkein maareitti, Kuninkaantie.

Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa. Suurimmat asutuskeskukset ovat Kirkkonummen kirkonkylä eli kuntakeskus, Gesterby, Masala, Veikkola, Kantvik ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta.

Veikkola on pohjoisin keskus ja Kantvik sijaitsee meren läheisyydessä. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä. Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on runsaat 30 kilometriä ja kunnan itärajalta 20 kilometriä.

Mistä ajalta ovat Kirkkonummen varhaisimmat asuinpaikat ja kalliomaalaukset?

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Seutu oli mesoliittisella kivikaudella erityisen suosittu asuinalue.

Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk-järven rannalta. Kalliomaalauksia on löytynyt myös Juusjärveltä.

Kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt muun muassa Evitskogista, Lapinkylästä, Oitmäestä ja Kauhalasta. Kirkkonummen luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa.

Sen iäksi on arvioitu noin 8 500 vuotta. Löydöt kertovat pitkästä ja yhtäjaksoisesta oleskelusta samoilla rannoilla ja järvien äärellä.

Mitä muistoja pronssikausi ja rautakausi ovat jättäneet Kirkkonummelle?

Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on muun muassa Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä.

Kirkkonummelta on myös löytynyt aikavälille 1300–1100 eaa. ajoitettu pronssikautinen miekka, jonka tyyppi oli yleinen Länsi-Euroopassa. Haudat ja esinelöydöt liittyvät rannikon käyttöön ja meren läheisyyteen.

Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi. Alueella on kuitenkin ollut maanviljelyä 700-luvulta alkaen.

Historialliselle ajalle säilynyt alueen vanha kanta-asutus on perustettu arviolta 1000-luvun alussa. Näitä vanhoja kyliä ovat muun muassa Haapajärvi, Jorvas, Kaljärvi, Kauhala ja Veikkola.

Milloin ruotsalainen asutus saapui Kirkkonummelle ja mitä se toi mukanaan?

Toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulta lähtien Suomen rannikon ruotsalaisten kolonisaatio ulottui myös Länsi-Uudellemaalle ja samalla Kirkkonummelle. Siirtolaiset ottivat ensimmäisessä vaiheessa haltuunsa maankohoamisen seurauksena paljastuneita niittymaita ja hämäläisten kalastusalueet nykyisen Tavastfjärdenin rannoilla.

Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään. Tie kulki Kirkkonummen kirkon ohi.

Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Keskiaikainen kivikirkko seisoo edelleen kuntakeskuksessa mäen päällä.

Muita historiallisia paikkoja Kirkkonummella ovat Haapajärven kylän puukirkko, Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa ja seurakuntakeskus. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.

Mitä Porkkalan vuokra-alue merkitsi Kirkkonummelle sodan jälkeen?

Jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Neuvostoliitto pakkovuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta.

Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikaan Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 sotilashenkilöä.

Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa. Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä.

Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Myöhemmin Kirkkonummesta on kasvanut osa Helsingin seutua, josta kuljetaan työhön pääkaupunkiseudulle junalla ja bussilla. Kunnassa sijaitsee myös Vitträsk-järven rannalla Hvitträsk, arkkitehtien Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin suunnittelema erämaa-ateljee, joka toimii nykyisin museona.