Loimaan historia: Satakunnan reunalta Varsinais-Suomeen

Millaista Loimaan varhaishistoria oli maakunnan reuna-alueena?

Historiallisesti Loimaa on osa Satakuntaa. Maakuntansa reuna-alueena se asutettiin suhteellisen myöhään, ja aina 1800-luvulle asti se oli talonpoikainen maanviljelysalue, jossa ei ollut juurikaan muita elinkeinoja tai teollisuutta. Tämä antaa Loimaan varhaiselle historialle selkeän suunnan: kyse oli ennen muuta maanviljelyksestä ja siihen sidoksissa olevasta asutuksesta, ei vielä kaupunkimaisesta elinkeinorakenteesta.

Loimaa sijaitsee Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntien rajalla. Nykyiset naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Koski Tl, Marttila, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero, Säkylä ja Ypäjä. Naapuruus avaa myös paikallishistorian verkostoja: Huittisten historia liittyy Loimaan läntiseen naapuruuteen, Koski Tl:n historia seutukunnan ja naapurikunnan yhteyteen ja Pöytyän historia samaan Loimaan seutukuntaan.

Seutukuntaan kuuluvat Loimaan lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää ja Pöytyä. Aura ja Pöytyä ovat Turun työssäkäyntialuetta, ja myös Kosken ja Marttilan suhde Loimaaseen on enemmän hallinnollinen kuin toiminnallinen. Vahvemmin Loimaan vaikutuspiirissä ovat Oripää ja itäinen naapuri Ypäjä, joka kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan ja Forssan seutukuntaan. Loimaata luonnehditaan perinteikkäänä maaseutukaupunkina, ja se on sekä valtatien 9 että Turku–Toijala-radan varrella.

Mistä Loimaan nimi on peräisin ja miten se on kirjoitettu ennen?

1400-luvun tiedoissa Loimijoki esiintyy kirjoitusasuissa Lodhma- ja Lodmajoki. Paikkakunnan nimi lienee siis ollut keskiajalla *Loδma, josta se kehittyi asuun Loima. 1500-luvulla myös naapuripitäjä Tammela tunnettiin nimellä Loimo. Nimien kantasana on yhdistetty itämurteissa ja karjalan kielessä tunnettuun sanaan lotma, jonka merkitykseksi mainitaan ’notko, painanne’.

Nimi kytkeytyy vahvasti jokeen. Loimaan seudulla virtaa samanniminen joki, ja Loimaan ruotsinkieliseksi nimeksi on mainittu Loimijoki 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa. Nimi perustuu jokeen, mutta nykyään Loimaalla ei kuitenkaan ole enää virallista ruotsinkielistä nimeä. Samassa teoksessa näkyy myös maakunnallinen epäselvyys: silloinen Loimaan kauppala mainitaan kuuluvaksi Ala-Satakuntaan, mutta silloinen Loimaan maalaiskunta sen sijaan Varsinais-Suomeen.

Miten rautatie vaikutti Loimaan kehitykseen?

Kun Turku–Toijala-rautatie valmistui vuonna 1876, se antoi piristysruiskeen koko Loimaan seudulle. Rautatie toi mukanaan uutta taloudellista toimintaa, joka sysäsi teollisuuden kehittymisen alkuun. Loimaalle rakennettiin rautatieasema heti radan valmistumisen yhteydessä, ja sen ympärille kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä kaupungin nykyinen keskusta. Tässä vaiheessa vanha talonpoikainen maanviljelysalue sai uuden kasvupisteen, joka ei noussut erillisenä kaupunkihankkeena vaan aseman ympärille.

Loimaan asemanseutu erotettiin omaksi kauppalakseen vuonna 1921, ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Samoihin aikoihin valmistui myös nykyinen valtatie 9. Valtatie 2 kulki ennen nykyisen linjauksensa valmistumista Loimaan keskustan kautta. Liikenneväylät ja asemanseutu nivoutuvat näin samaan kehitykseen: rautatie toi taloudellisen toiminnan, aseman ympärille muodostui keskusta, ja maantiet jäsensivät kaupungin liikenteellistä asemaa.

Rautatie vaikutti myös suhteeseen Turun historiaan. Viimeistään rautatie liitti historiallisesti Satakuntaan kuuluneen Loimaan entistä enemmän Turun vaikutuspiiriin niin, että Loimaa on Suomen nykyisessä maakuntajaossa jo vakiintunut osa Varsinais-Suomea. Tarkkaa hetkeä tälle maakunnalliselle siirtymälle ei kuitenkaan ole mahdollista määritellä. Lähteessä tätä kuvataan esimerkillä 1960-luvulta, jolloin kauppala ja maalaiskunta voitiin vielä sijoittaa eri maakuntiin.

Miten Loimaan nykyiset rajat ja kuntaliitokset ovat muotoutuneet?

Jatkosodan jälkeen Loimaalle asutettiin Kurkijoen siirtoväkeä. Tämä maininta liittää Loimaan paikallishistorian sodan jälkeiseen asutukseen ja väestön siirtymisiin. Jo aiemmin Loimaan alueellista kokoa oli muovannut Metsämaan liittäminen Loimaan kuntaan vuonna 1976. Loimaan kunta liitettiin Loimaaseen vuonna 2005.

Kaupunki sai nykyiset rajansa vuonna 2009, kun kuntaliitos Alastaron ja Mellilän kanssa toteutui. Näin Loimaan historia ei ole vain yhden asemanseudun tai kauppalan tarina, vaan myös useiden liitosten kautta muodostunut kokonaisuus. Naapurikuntien joukossa Someron historia liittyy Loimaan nykyiseen naapuruuteen, samalla tavoin kuin muut lähteessä luetellut rajanaapurit.

Maakunnallinen asema on jäänyt Loimaalla pitkäksi siirtymäksi. Historiallinen Satakunta, Turun vaikutuspiiri ja nykyinen Varsinais-Suomi ovat kaikki läsnä samassa paikassa. Kun kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1969 ja nykyiset rajat muotoutuivat vuonna 2009, Loimaa oli jo vakiintunut osaksi nykyistä maakuntajakoa, vaikka vanha maakuntaside näkyi vielä 1960-luvunkin sanakirjamerkinnöissä.