Kosken Tl historia kivikaudelta kunnallishallintoon

Mistä Kosken Tl varhaisin asutus ja esihistoria ovat tuttuja?

Koskelta on löytynyt merkkejä ihmisasutuksesta jo kivikaudelta. Löytöjä on tehty muun muassa Liipolasta, Tausanmäestä, Myllykylän Rantalasta, Jättälästä, Hevonlinnasta, Hongiston Siikarlasta, Katteluksen Ylijoelta, Halikkolasta, Tapalasta, Koivukylän Laurinpellosta, Tauselan pellolta ja Tauselannummelta. Löydöt ajoittuvat Suomusjärven kulttuurin aikaan, vuosiin 6500–4200 eaa.

Väestö eli tuolloin metsästyksen, kalastuksen ja kasvien keräilyn avulla. Kun kivikauden asutus hävisi, alue oli pitkään asumatonta. Uutta asutusta saapui mahdollisesti 1200-luvun lopussa, mutta viimeistään 1300-luvulla. Alue kuului silloin Marttilan pitäjään, joka jakautui viiteen yökuntaan. Yksi niistä oli Ylistaron yökunta, joka vastaa nykyistä Koskea.

Kosken nykyisiä naapurikuntia ovat Loimaa, Marttila, Pöytyä, Salo, Somero ja Ypäjä. Entisistä kunnista naapurikuntia ovat olleet aiemmin Kuusjoki, Mellilä ja Loimaan kunta. Naapuruus avaa luontevan yhteyden myös Loimaan historiaan, Pöytyän historiaan, Salon historiaan ja Someron historiaan.

Mitkä Kosken Tl vanhat kylät mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä?

Halikkola, alun perin Halikkolainen, Hongisto, Koivukylä ja Patakoski mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa vuonna 1420. Myllykylä mainitaan vuonna 1511, Tapala ja Jättälä vuonna 1513 ja Tuimala vuonna 1516. Kosken vanhat kantakylät mainitaan Varsinais-Suomen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1540, jolloin alueella oli 70 taloa.

Kantakyliä olivat Harmaa, joka tunnettiin Haukanpyölinä 1800-luvulle asti, Hongisto eli Hongasto, Iso-Sorvasto, Jättälä eli alkuaan Jättilä, Kattelus eli alkuaan Kattilus, Koivukylä, Koski, Liipola ja siihen vuonna 1680 liitetty Pyöli, Myllykylä, Partela, Talola, Tapala, Tausela eli alkuaan Tausala, Tuimala, Vähä-Sorvasto ja Värmälä. Hongistoa ja Talolaa on pidetty joidenkin lähteiden mukaan Kosken vanhimpina kylinä. Koskesta muodostettiin kartano vuonna 1628.

Vuoteen 1566 mennessä taloja oli 83, kun uusia tiloja oli saatu vanhoja pilkkomalla. Kasvua seurasi lamakausi: sadot pienenivät ilmaston muutoksen vuoksi, eivätkä ihmiset voineet maksaa verojaan. Ruotsin 1550-luvulta 1650-luvulle käymät sodat, ruttotauti ja katovuodet rasittivat asukkaita monella tavalla. Alueen asukasluvun arvioidaan 1500-luvulla olleen noin 400–550 ja vuonna 1610 noin 320–360.

1500-luvun alussa Paimionjoen koskiin rakennettuja myllyjä sijaitsi Tuimalassa, Patakoskella ja Myllykylässä. Vuosisadan lopulla mylly oli myös Sorvastolla. Koskenkartano perustettiin vuonna 1628, jolloin siellä alettiin pitää jumalanpalveluksia. Kartanon mylly rakennettiin vuonna 1643.

Miten Kosken Tl kappeliseurakunta ja kirkko syntyivät?

Koski muodosti kappeliseurakunnan Marttilan emäseurakunnan alaisuuteen vuonna 1647 nimellä Ylistaron eli Kosken kappeli. Kappelikirkko rakennettiin nykyisen hautausmaan paikalle. Se todettiin liian pieneksi ja huonosti rakennetuksi, ja uusi kirkko sekä siihen kuulunut kellotapuli rakennettiin vuonna 1652. Ylistaro-nimestä luovuttiin 1650-luvulla, ja kappeli sai nimekseen Kosken kappeli paikkakunnan keskuksen Kosken kartanon mukaan. Toinenkin kirkko jäi pieneksi, ja seuraava kirkko valmistui vuonna 1679.

Katovuosina 1696–1697 yli 18 prosenttia asukkaista menehtyi. Vanhimmat asukasluvut ovat epävarmoja arvioita, mutta vuodesta 1775 lähtien niistä pidettiin kirjaa: koskelaisia oli silloin 1 012. Vuonna 1777 kirkolle rakennettiin uusi kellotapuli, ja länsitornin teki rakennusmestari Mikael Piimänen. Vuosina 1728–1837 Kosken kartanoa hallitsi aatelinen Armfeltin perhe.

Vuonna 1817 Koski sai neljännen kirkkonsa, sillä aiempi kirkko oli huonossa kunnossa. Uuden uusklassisen hirsikirkon luonnosteli Mikael Piimänen ja piirsi italialainen arkkitehti Charles Bassi. Kosken nykyistä kirkkoa alettiin suunnitella vuonna 1884. Se valmistui vuonna 1935, ja edeltäjä purettiin vuonna 1937, kun Muinaistieteellinen toimikunta oli ensin tutkinut sen. Varsinais-Suomen muiden paikkojen yhteyttä voi seurata myös Turun historian kautta, sillä Koski Tl on Turun läänin Koski.

Miten Kosken Tl kunnallishallinto ja koulu järjestettiin?

Kosken ensimmäisen kirjaston perustivat Kosken ja Marttilan papit vuonna 1861. Kosken väkiluku oli vuoden 1865 lopussa 2 242. Marraskuussa 1868 Marttilan pitäjänkokouksessa Koski ja Eura eli Tarvasjoki kertoivat haluavansa perustaa oman kunnallishallinnon. Hallintoa valmisteli komitea, jonka esimiehenä oli Kosken kappalainen Viktor Hellsten ja jäseninä Israel Hemberg, Karl Gustaf Penttinen, Juho Simonpoika Ylimattila, Juho Mäkilä ja Henrik Nokkala. Komitean esitys hyväksyttiin Marttilan pitäjänkokouksessa 24. tammikuuta 1869, jota voidaan pitää Kosken kunnallishallinnon alkuna.

Vuonna 1869 Kosken kunta otti kirjaston hoidon seurakunnalta. Kirjasto sijaitsi aluksi kiertokoulun opettajan asunnossa, sittemmin kirkon sakaristossa ja vuodesta 1880 Talolan koululla. Vuonna 1873 Marttila, Koski, Eura eli Tarvasjoki ja Karinainen päättivät yhteisessä kuntakokouksessa perustaa yhteisen säästöpankin. Marttilan, Kosken ja Karinaisten kunnat antoivat pankille pohjarahaston. Pankin toiminta alkoi elokuussa 1875, ja samassa kuussa Talolan koulu aloitti toimintansa. Ensimmäisenä syksynä kansakouluun ilmoittautui 45 oppilasta; vaikka koulua oli alun perin suunniteltu vain pojille, tyttöjä oli oppilaista lähes puolet.

Vuonna 1889 Kosken keskustaan Tuimalaan avattiin postiasema. Elokuussa 1889 Talolan koululla perustettiin Kosken Nuorisoseura, ja perustamiskokouksen kutsuivat kokoon Heikki Liipola ja Edvard Penttinen. Vuodesta 1893 lähtien Koskella vieraili kerran kuukaudessa kunnanlääkäri Marttilasta, myöhemmin Somerolta. Vuonna 1895 perustettiin ensimmäinen työväenyhdistys, Kosken Kappelikunnan Työväenyhdistys.

Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Koski Tl erotettiin vuonna 1901, mutta määräys astui voimaan vasta vuonna 1913. Vuonna 1902 perustettiin Kosken T.l. Osuusmeijeri; ensimmäinen meijeri oli perustettu kartanolle 1870-luvulla, ja 1890-luvun lopulla meijereitä oli viisi. Nuorisoseura sai oman talon vuonna 1904: Nuortentuvaksi nimetyn talon piirsi Yrjö Liipola, ja kyseessä oli Varsinais-Suomen ensimmäinen nuorisoseuran talo. Talo purettiin vuonna 1960. Talolan työväentaloa alettiin rakentaa vuonna 1907.

Vuonna 1915 Koskella alettiin miettiä oman säästöpankin perustamista. Marraskuussa 1916 23 miestä oli perustamassa T.l. Kosken Osuuskauppa -osuuskuntaa, ja huhtikuussa 1917 osuuskuntaan kuului suurin osa koskelaisista. Osuuskaupan konttorissa alkoi toimia pankki eli osuuskassa lokakuussa 1918, ja säästöpankki alkoi toimia joulukuussa 1918. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslain mukaan 7–13-vuotiaat lapsista tuli oppivelvollisia. Seuraavana vuonna toimintansa aloittivat Sorvaston, Tapolan ja Hongiston alakoulut, ja Harmaan alakoulu avattiin alkuvuonna 1923. Myöhemmin aloittivat myös Satopään koulu, Verhon alakoulu, Palojoen koulu, Pennin koulu ja Patakosken kiertävä alakoulu.