Lammin Linnamäki – mahdollinen rautakautinen muinaislinna Oitenkylässä

Missä Lammin Linnamäki sijaitsee ja millainen maasto sillä on?

Linnamäki sijaitsee Oitenkylässä, noin 400 metriä Pääjärven Pappilanlahdesta pohjoiseen ja 300 metriä Biologiselta asemalta – joka on entinen pappila – itäkoilliseen. Mäki kohoaa 70 metriä järven pinnan yläpuolelle ja on korkealla metsäisen harjun lakessa.

Mäen huipulla on kalliolaki, jonka itäpuolta kiertää jyrkänne. Kalliolla on kokoa 20×30 metriä ja korkeutta 10–15 metriä. Jyrkänteet ovat lähes pystysuoria tai louhikkoisia, ja kallion lovimmat rinteet jäävät kaakkoon, mistä huipulle johtaa polku.

Onko Lammin Linnamäki oikeasti muinaislinna?

Selviä muinaislinnoille tyypillisiä kivivalleja ei Linnamäellä esiinny, eikä puolustusvarustusten jäänteitä ole löydetty. Paikka on siksi luokiteltu vain mahdolliseksi linnamäeksi.

Kalliolta on kuitenkin löydettävissä mahdollisesti muuriin liittyvää kiveystä, ja vuoren rinteet vaikuttavat paikoitellen ihmiskäsin jyrkennetyiltä. Kaikkiaan linnavuoren rinteet ovat luonnostaan hyvin jyrkät, joten paikka olisi joka tapauksessa ollut vaikeapääsyinen.

Samaa epävarmuutta liittyy moniin muihin Suomen linnavuoriin, kuten Rikalan Linnamäkeen ja Yltjärven linnavuoreen.

Miten Lammin Linnamäkeä on tutkittu ja mitä sieltä on löydetty?

Linnamäkeä on kaivanut arkeologisesti vain Jouko Voionmaa vuosina 1947–1949. Muut tutkijat ovat käyneet paikalla pintapuolisesti: Hjalmar Appelgren vuosina 1885, 1887, 1888 ja 1896, Voionmaa itsensä jo aiemmin 1935–1936 sekä Jyri Saukkonen vuonna 1984.

Kaivauksissa paljastui hirsirakennusten jäänteitä ja yksi esinelöytö: viikinkiajalle ajoittuva soljen katkelma. Löytö antaa syyn uskoa, että paikalla on ollut toimintaa rautakaudella, vaikka varustuksista ei ole varmoja jälkiä.

Mikä on Lammin Linnamäen historia ja miten se tuhoutui?

Hjalmar Appelgren kirjoitti vuonna 1891, että korkea Linnamäki mainitaan vuosina 1435 ja 1462 Pappilan tiluksien rajapaikkana. Nimen varhaiset maininnat kertovat, että paikka on ollut tunnettu ja käytetty maamerkkinä jo keskiajalla.

Karhempi kohtalo kohtasi mäkeä sisällissodan aikaan 1918, jolloin linnavuoren esihistoriallisia rakenteita tuhoutui, kun alueelle kaivettiin puolustusvarustuksia. Sisällissodan jälkiä kannattaa pohtia myös laajemmin Suomen sisällissodan historiassa. Hämeenlinnan seudun muista linnavuorista voi lukea esimerkiksi sivuiltani Pöykärin Linnanmäestä ja Hämeenlinnan historiasta.