Tontereenmäki – mahdollinen linnavuori Pöytyällä

Missä Tontereenmäki sijaitsee?

Tontereenmäki on pellonreunassa sijaitsevan kolmen mäen matalin kohouma. Sen rinteiltä on löydetty kivilatomuksia. Kohde on 2,3 kilometriä luoteeseen Pöytyän kirkosta ja 200 metriä Turusta Huittisiin kulkevan kantatiestä 41 itään.

Aurajokeen laskeva Pöylijoki virtaa mutkitellen noin 800 metrin päässä idässä. Mäki kohoaa noin 15 metriä peltoaluetta korkeammalle. Se on verrattain metsäinen kalliomäki, ja sen korkeusvaihtelut eivät tee siitä erityisen hyvää paikkaa muinaislinnalle.

Silti kalliolla on kaksi matalaa jyrkännettä, joita on hyödynnetty suojavarustuksen rakentamisessa. Jäljellä on kivivalleja tai kivistä ladottuja muureja. Samaa varustusten tapaa voi pitää mielessä myös muiden linnavuorien, kuten Huttalan linnavuoren, yhteydessä, vaikka jokainen kohde on oma paikkansa.

Millaisia kivirakenteita Tontereenmäellä on?

Kalliolaen lounaiskulmassa on kivivalli jyrkänteen päällä. Sen pituus on kuusi metriä. Vastaavanlainen varustus on kalliolaen koilliskulmassa olevan jyrkänteen päällä. Se on viisi metriä pitkä ja muurimaisen oloinen.

Näiden vallien välissä pohjoisessa jatkuu 9,5 metriä pitkä ja suora kivirivi. Se päättyy 10 metriä ennen ensin mainittua kivivallia. Myös kaakossa on kivivalleja. Muurimaisen vallin kakkoispäässä sijaitsee 4,5 × 5 metriä kiviröykkiö.

Nämä jäännökset ovat syy siihen, että kohdetta pidetään mahdollisena linnavuorena. Kivirivejä ja matalia jyrkänteitä tarkastellessa nousee helposti mieleen myös Hangastenmäen linnavuori, joka kuuluu samaan aihepiiriin. Tontereenmäen kohdalla arvio on kuitenkin varovainen: paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivauksia.

Mitä Tontereenmäen nimi kertoo saamelaisasutuksesta?

Tontereenmäen nimi on saamelaista alkuperää. Sen on tulkittu viittaavan alueen aiempaan saamelaiseen asutukseen. Historiallisen kielitieteen näkökulmasta nimi heijastaa kantasaamelaista muotoa *tuonDe̮r, josta ovat peräisin niin suomen kuin nykysaamelaisten kieltenkin ”tunturia” tarkoittavat sanat.

Tontereenmäen nimen on muiden saamelaisten substraattitoponyymien, kuten Pöylijoen nimen ohella katsottu viittaavan Lounais-Suomen aiempaan saamelaiseen asutukseen. Tämä puoli kohteesta liittyy suoraan saamelaisiin ja paikannimien kerrostumiin, ei niinkään kivivalleihin.

Nimi ja maasto kulkevat tässä rinnakkain. Toinen kertoo kielestä ja tulkinnoista, toinen kalliolaen jyrkänteistä ja ladotuista kivistä. Kummatkin ovat läsnä, vaikka kohteen asema muinaislinnana jää mahdolliseksi eikä vahvistetuksi.

Onko Tontereenmäkeä tutkittu arkeologisesti?

Vuonna 2006 Heljä Brusila suoritti paikalla tarkastuskäynnin. Arkeologisia kaivauksia ei ole tehty. Tämä erottaa Tontereenmäen sellaisista kohteista, joissa muinaislinnan rakenteita on voitu tutkia laajemmin, kuten Kajamonvuoren kaltaisessa samaan aihepiiriin kuuluvassa paikassa.

Pöytyällä on säilynyt tarulinnaa koskevaa perimätietoa. Perimätieto ei kuitenkaan näytä viittaavan tähän mäkeen tai edes tähän kylään. Tarinan ja kivilatomusten väliin ei siis kannata vetää suoraa viivaa.

Perimätieto kertoo tarulinnasta, mutta se kulkee omaa reittiään. Tontereenmäen kohdalla jäävät jäljelle pellonreunan kalliomäki, kaksi matalaa jyrkännettä, kivivallit, kivirivi ja kiviröykkiö sekä nimi, jonka alkuperä on saamelainen. Mahdollinen linnavuori on tässä tarkka ilmaus: se pitää kohteen avoinna ilman että sitä väitetään varmaksi muinaislinnaksi.