Rikalan Linnamäki Halikon peltoaukealla
Lyhyesti
Rikalan Linnamäki on Varsinais-Suomessa Salossa Halikon taajamassa Hirvikallion kylän alueella sijaitseva linnamäki. Se kohoaa tasaiselta peltoaukealta 40 metriä korkeammalle, ja sen laella on tutkittu kerrostumia, kivivallia ja rautakauden keramiikkaa. Paikalla on ollut toimintaa varhaismetallikaudella ja merovingiajalla.
- Varsinais-Suomi
- linnamäki
- rautakausi
Missä Rikalan Linnamäki sijaitsee?
Rikalan Linnamäki sijaitsee Halikon kirkosta 1,5 kilometriä lounaaseen, 1,0 kilometriä Halikonjoesta länteen ja Viurilanlahdesta 1,4 kilometriä pohjoiseen. Sijainti avautuu selkeästi suhteena kirkkoon, jokeen ja lahteen. Halikon kirkko on siten lähin kiintopiste, kun mäkeä paikannetaan Halikon kirkonseudulla.
Mäki kohoaa tasaiselta peltoaukealta jylhänä mäkenä 40 metriä ympäristöään korkeammalle. Rinteet ovat melko jyrkät lukuun ottamatta lounais- ja etelärinteitä. Vuoren kallioista lakia kiertää koillisessa, pohjoisessa ja luoteessa yhtenäinen jyrkänne. Nämä maaston piirteet tekevät lakialueesta erottuvan ja rajaavat sitä selvästi.
Alue kuuluu Saloon, ja Halikon taajama sekä Hirvikallion kylän alue antavat paikalle täsmällisen maantieteellisen kehyksen. Museovirasto on määritellyt Halikon kirkonseudun, johon Halikon kirkon ohella kuuluu myös Rikalan muinaislinna, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Millaista rakennelma Rikalan Linnamäellä on?
Linnamäen lakialueen lounais- ja kaakkoisrinteitä kiertää 180 metriä pitkä kivivalli. Se on mahdollisesti puisen paaluvarustuksen jäänne. Vallialueen sisäpuolella on tutkimuksien mukaan ollut sen vilkkaimmin käytössä ollut alue. Sieltä löytyy kulttuurikerrostumia, joita aiotaan tutkia arkeologisesti.
Kivivallista on löydetty rautakauden keramiikkaa. Kysymys on siis paikasta, jonka maaperä ja vallirakenne ovat säilyttäneet merkkejä toiminnasta. Kun mäkeä vertaa muihin muinaislinnoihin, esiin nousevat samat peruskysymykset: miten rinne on rajattu, missä lakialuetta on käytetty ja millaisia jäänteitä on löytynyt. Rapolan muinaislinna kuuluu tähän samaan aihepiiriin, samoin Päijälän linnavuori.
Kallioinen laki, jyrkänne ja kivivalli muodostavat kokonaisuuden, jota voi lukea maastossa ilman suuria selityksiä. Jyrkänne kiertää lakea koillisessa, pohjoisessa ja luoteessa, kun taas kivivalli seuraa lounais- ja kaakkoisrinteitä. Lounais- ja etelärinteet ovat muuta mäkeä loivemmat, ja juuri niiden kautta polku nousee laelle.
Milloin Rikalan Linnamäkeä on tutkittu?
Linnamäellä on suoritettu arkeologinen kaivaus vuonna 2002. Henrik Asplund teki kaivauksen, ja kohdetta oli tutkittu pintapuolisesti aiemmin vuosina 1891, 1955 ja 2001. Pintapuolisiin tutkijoihin kuuluivat Hjalmar Appelgren, Anna-Kerttu Koskimies, Jouko Voionmaa ja Matti Huurre. Vuoden 2001 pintapuolinen tutkimus oli Henrik Asplundin.
Linnamäen maaperästä tehtiin vuonna 2001 fosfaattikartoitus. Vuonna 2002 Turun yliopiston arkeologian laitos teki pienen koekaivauksen, jolla selvitettiin kerrostumia ja löytöjä mäen laella. Tuloksien perusteella paikalla on ollut toimintaa jo varhaismetallikaudella. Radiohiiliajoitusten mukaan paikalla on ollut toimintaa myös merovingiajalla.
Koekaivaus, kerrostumat ja löydöt kertovat siitä, mitä mäen laelta on voitu selvittää. Fosfaattikartoitus koski maaperää, koekaivaus mäen lakea, ja radiohiiliajoitukset liittyvät toiminnan ajoittamiseen. Kivivallista löydetty rautakauden keramiikka täydentää kokonaiskuvaa. Muinaislinnojen vertailussa myös Kuivaketveleen linnavuori ja Pirunlinna kuuluvat samaan linnavuorista kiinnostuneeseen lukutapaan.
Mitä kasveja Rikalan Linnamäellä kasvaa?
Vaikka kasvillisuustutkimuksia ei ole suoritettu, rinteiltä ja linnan alueelta tunnetaan arkeofyyttisiä kasvilajeja. Niitä ovat ahdekaura, sikoangervo, litteänurmikka, mäkivirvilä, mäkikuisma, pölkkyruoho, jänönapila, keto-orvokki, mäkitervakko ja isomaksaruoho. Ahdekauran yhteydessä mainitaan myös Avenula pratensis.
Mäen eteläpuolelta ohittaa seututie 110, josta haarautuu pohjoiseen mäen länsipuolelta seututie 224. Linnamäen hoitoalue rajautuu maanomistusolosuhteista johtuen etupäässä entisen Halikon kunnan omistamalle alueelle linnavuoren pohjoispuolella. Myös Linnavuoren laelle itäistä rinnettä myöten nousevaa ja puupaaluin merkittyä polkua pidetään kunnossa.
Polku ei sovellu liikuntarajoitteisille. Polun juurella sijaitsee Halikon kunnan pystyttämä opastaulu. Hoito, merkitty polku ja opastaulu kertovat siitä, miten kohdetta pidetään esillä maastossa. Linnavuoria käsittelevillä sivuilla olen aiemmin pysähtynyt myös Laurinkallion ja Hakovuoren ääreen, mutta Rikalan Linnamäellä huomio kiinnittyy ennen muuta kivivalliin, jyrkänteeseen ja tutkittuun lakialueeseen.