Liinmaan linna – Eurajoen keskiaikainen puulinnoitus

Milloin Liinmaan linna rakennettiin ja missä se sijaitsee?

Linnan valmistuminen on joidenkin lähteiden mukaan ajoitettavissa 1200-luvun lopulle, mutta aktiivinen käyttöaika sijoittui 1300-luvulle. Nimen oletetaan juontuvan rakennuttajana toimineesta saksalaisesta ylimyksestä Didrik Viereggestä.

Aikanaan linna sijaitsi saarella Eurajoen ja Lapinjoen suiden välillä, ja paikaltaan se lienee kyennyt hallitsemaan jokisuihin kulkenutta liikennettä. Nykyään meri on muutaman sadan metrin päässä linnamäestä.

Linnan tehtävänä on voitu ajatella myös 1360-luvulla suunnitellun tiheän linnaverkon täydentäminen sekä aiemmat hallintokeskukset. Liinmaan linna mainitaan Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen kirjeessä vuodelta 1367. Kirje koskee aiemmin Kokemäellä sijainneen linnan purkamista ja siirtoa Eurajoelle, joka tapahtui kuninkaan käskyn johdosta. Syyksi siirrolle on arveltu, että linnan ylläpito kävi liian raskaaksi Kokemäen talonpojille. Kokemäen Isoluoto on tuttu paikka samasta syystä – Kokemäen Isoluoto liittyy sekin alueen vanhaan hallintohistoriaan.

Millaista rakenne Liinmaan linnalla oli?

Liinmaan linna, oikeammin linnoitus, rakennettiin keskiaikaista sodankäyntiä varten. Sen suojista puolustauduttiin nuolia, rynnäkkötikkaita ja kivilinkoja vastaan. Linna muodostui pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoisesta linnapihasta, jossa oli kolme tai neljä rakennuksen pohjaa, ulkoinen ja sisäinen vallirakennelma ja niiden välissä vallihauta.

Meren puolella, pinnan alla, on ollut matala kivivalli, johon oletetaan liittyneen paalutuksia. Tarkoituksena on saattanut olla sota-alusten pidättely.

Rakenteeltaan Liinmaan linna poikkeaa Suomen keskiaikaisista harmaakivilinnoista, kuten Kuusiston piispanlinnasta, sillä se oli puurakenteinen. Liinmaalta on kuitenkin löydetty runsaasti tiiltä, minkä vuoksi osan rakennuksesta on arveltu muuratussa tiilestä, vaikka ainoatakaan ehjää tiiltä ei ole löydetty. Arkeologi Jukka Luoto on arvioinut, että seinien konstruktio perustui Fachwerk-korsvirke-tekniikkaan, jossa tavallisesti lehtipuusta rakennetun puisen kehikon aukot on täytetty tiilellä. Tekniikka oli leimallista Etelä-Skandinavian keskiaikaiselle kaupunkiarkkitehtuurille.

Kansanperinne liittää linnan huonoihin aikoihin Linnamaan kylässä. Seuraava runo on säilynyt perimätietona:

Ei silloin hyvin eletty,
cuin oli linna Lijnamaisa,
cuisti Cumolan kedolla.
Silloin leipä lehmän maxoi,
murun mullinen vasicka,
carpion härkä Culosarvi.

Oliko Liinmaan linnassa merirosvoja ja aarretta?

Paikallisen perimätiedon mukaan Liinmaan linna on ollut meriryövärien ja merikaappareiden tyyssija. Tarina merirosvoista saattaa pitää paikkansa, sillä vitaaliveljet valtasivat muun muassa Korsholman linnan useaksi vuodeksi vuonna 1396. Vitaaliveljet olivat Mecklenburgia kannattavien kaupunkien tukemia merirosvoja, jotka aiheuttivat häiriötä Ruotsin ulkomaankaupalle ja hansakaupalle.

Merirosvoihin liittyy legenda, jonka mukaan linnan maille olisi haudattu suuri ryöstösaalis. Aarretta etsittiin kylän mailta vielä 1600-luvun puolella, ja 1800-luvun lopulla mäellä kaivoi muuan torppari, jonka kerrotaan saaneen saaliikseen rautanauloja. Tarinan mukaan linnan aarteen olisi löytänyt 1700-luvun alussa noituudesta syytetty Mikko Simonpoika. Myöhemmän kansanperinteen mukaan pohjalaiset olisivat saaneet viekkaudella haltuunsa kellariin piilotetun aarteen ja asettaneet suuren vaskikäärmeen vartioimaan kalleuksia.

Linnan maille liitetään myös surullinen tarina linnanherrasta, jonka poika oli palaamassa Ruotsista laivassa, jonka lastina oli tiiltä. Poika oli pilaillut ja nostanut mastoon vihollisen lipun, jolloin linnanherra upotti laivan – ja samalla sai surmansa hänen poikansa. Linnanherran kerrotaan sulkeutuneen kellariin ja polttaneen itsensä, aarteensa ja linnankin tuhkaksi.

Miten Liinmaan linnalle voi käydä vierailulla?

Linnan alueeseen voi tutustua omatoimisesti ympäri vuoden, ja opastuksia on mahdollista tilata etukäteen Eurajoen matkailusta. Alueella on ulkokäymälä ja nuotiopaikka, ja aluetta hoitaa ja ylläpitää Liinmaan perinneyhdistys ry. Suomen linnoista ja kartanoista kiinnostuneelle voi olla tuttua myös Hämeenlinnassa sijaitseva Vanajan kartano eli Vanajanlinna, jonka Sigurd Frosteruksen suunnitteleman päärakennuksen rakennutti 1920-luvulla tohtori Wilhelm Rosenlew metsästyslinnakseen.