Limingan historia: jättiläistarusta vanhaksi pitäjäksi

Mistä Limingan nimi ja Limmi-jättiläinen ovat peräisin?

Kansanperinteen mukaan Liminka on saanut nimensä Limmi-jättiläisestä. Tarinan mukaan hän perusti kunnan.

Vielä keskiajalla suurin osa kunnan länsiosista oli meren alla. Maisema on siis muuttunut paljon siitä, miltä se nyt näyttää.

Kunnan tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat Linnanmaa ja Virkkulan–Mustosenkankaan jätinkirkot. Ne ovat luultavasti hylkeenpyytäjien väliaikaisia asuinpaikkoja.

Siksi myös Jätinkirkko on Limingan kohdalla luonteva vertailukohta, sillä nämä rakenteet liitetään perimätiedossa jättiläisiin mutta selitetään hylkeenpyytäjien käytöllä.

Miten Limingan seutu asutettiin ja kenelle se kuului keskiajalla?

Vakinaisesti seutu asutettiin 1300-luvulla. Tuolloin satakuntalaiset eränkävijät jäivät pysyvästi erämailleen.

Seutu oli keskiajan lopulla karjalaisten nautintamaata. Tämä aiheutti ristiriitoja itäisten ja läntisten verottajien kesken.

Levottomat ajat koskettivat Limingan kylää suoraan. Kylä poltettiin muun muassa pitkänvihan aikana.

Myös Isoviha merkitsi Limingalle hävitystä, sillä 1700-luvun alussa Liminka joutui hävityksen kohteeksi.

Naapurialueiden tausta avaa samaa Pohjois-Pohjanmaan asutushistoriaa. Siihen kuuluvat esimerkiksi Siikajoki lännessä ja Tyrnävä Limingan lähialueella.

Milloin Limingan seurakunta perustettiin ja miten laaja se oli?

Liminka on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia. Se itsenäistyi jo 1400-luvun lopulla.

Limingan hallinnollinen alue ulottui 1500-luvulla idässä Kainuuseen saakka. Alue oli siis huomattavasti nykyistä kuntaa laajempi.

Limingan kirkkopitäjästä erotettiin Oulujärven pitäjä, joka kattoi Kainuun alueen. Eroaminen tapahtui vuonna 1559 ja uudelleen vuonna 1598.

Vuonna 1606 erotettiin Oulun pitäjä. Se kattoi Oulujokilaakson ja Oulunsalon, ja sen perustaminen tuli otolliseksi Oulun kaupungin perustamisen myötä.

Lisäksi Kempele, Lumijoki, Temmes ja Tyrnävä perustettiin 1600- ja 1700-luvuilla Limingan alaisiksi kappeliseurakunniksi. Ne erotettiin omiksi kunnikseen ja seurakunnikseen 1800-luvun lopulla.

Nykyisen Limingan asukasluku oli 2 760 vuonna 1860 ja vuonna 1900 jo 3 449. Samalla alueella on yhteistä taustaa myös Siikalatvan suunnan kanssa, sillä pitäjäjako muovasi koko seutua.

Mitä Limingan kirkoille tapahtui sodissa ja mikä oli Lithoviuksen pappissuku?

Limingan ensimmäinen kirkko sijaitsi Sunilan mailla. Seuraavat Linnukanmäellä rakennetut kirkot tuhoutuivat sotavuosina 1589 ja 1592.

Täyssinän rauha päätti sotavaiheen, ja sen jälkeen vuonna 1596 rakennettiin uusi kirkko. Se oli käytössä vuoteen 1826 saakka, jolloin nykyinen kirkko valmistui.

1600-luvulta lähtien Liminkaa hallitsi kuuluisa Lithoviuksen pappissuku. Suvun asema kytkeytyy pitkään kirkollisen hallinnon kauteen.

Mitä Limingassa tapahtui sisällissodassa vuonna 1918?

Sisällissodan alkuvaiheessa vuonna 1918 Limingassa sijainnut venäläisten 50 miehen vahvuinen varuskunta luovutti aseensa ilman vastarintaa Limingan suojeluskunnalle.

Liminka oli Suomen ainoa paikkakunta, jossa tiedetään solmitun paikallinen hyökkäämättömyyssopimus punakaartin ja suojeluskunnan välillä.

Myöhemmin voimakas trombi tuhosi Limingan kuplahallin 17.–18. heinäkuuta 2005. Sen tilalle rakennettiin Limingan jäähalli opetusministeriön tuella vuonna 2007.

Limingan naapurikunnat ovat Kempele, Lumijoki, Muhos, Oulu, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä ja Vaala.