Pieksämäen historia: pitäjästä rautatien kaupungiksi

Mistä Pieksämäen asutus ja pitäjän perustaminen sai alkunsa?

Pieksämäen maisemaa hallitsevat korkeat moreeniharjanteet. Niille muodostui kiinteää asutusta jo 1400- ja 1500-luvuilta alkaen. Uusimmat tutkimukset osoittavat paikkakunnalla olleen yhtäjaksoista asutushistoriaa yli 5 000 vuoden ajan.

Pieksämäen pitäjä perustettiin vuosien 1574–1575 aikana. Pitkään keskuksena toimi Tienristin seutu Pieksämäen selänteellä, ja tämä asema säilyi 1920-luvulle saakka. Nykyinen kaupunki sijaitsee Etelä-Savon luoteisosassa. Naapurikuntia ovat Hankasalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Leppävirta, Mikkeli, Rautalampi ja Suonenjoki, mikä kertoo paikan sijainnista Savon ja Keski-Suomen rajaseudulla.

Miten Savon rata muutti Pieksämäen keskuksen paikkaa?

Ratkaisevaa muutosta merkitsi Savon radan valmistuminen vuonna 1889. Pieksämäen rautatieasema oli alkuaikoinaan varsin pieni, mutta sen merkitys kasvoi nopeasti. Pieksämäestä tuli risteysasema vuonna 1914, jolloin Savonlinnan ja Pieksämäen välinen rataosuus avattiin liikenteelle.

Vuonna 1918 valmistui vielä rataosa Pieksämäeltä Jyväskylään. Rautatieaseman kasvaessa sen läheisyyteen muodostui vähitellen uusi asuinalue. Vanha Tienristin keskus menetti asemaansa, ja elämä alkoi keskittyä asemanseudulle.

Miten Pieksämäen asemanseutu muuttui kauppalaksi?

1920-luvulla suunniteltiin Pieksämäen asemanseudun muuttamista taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Arkkitehti Toivo Paatela laati tätä varten vuonna 1923 asemakaavaehdotuksen, mutta alueen maanomistajat vastustivat hanketta. Päätös kauppalan perustamisesta tehtiin vuonna 1929, ja Pieksämän kauppala erotettiin Pieksämäen pitäjästä vuonna 1930.

Vuonna 1937 vahvistettiin professori Otto-Iivari Meurmanin laatima asemakaava. Soinen ja vetinen maaperä haittasi kuitenkin kauppalan rakentamista, minkä vuoksi läheisen Pieksänjärven pintaa oli laskettava. Järven laskuhanke saatiin päätökseen vuonna 1953.

Miten Pieksämäen nimikiista ratkesi ja milloin se tuli kaupungiksi?

Kauppalan asukkaat eivät hyväksyneet Pieksämä-nimeä, vaan käyttivät itsepintaisesti Pieksämäkeä. Myöskään Rautatiehallitus ei suostunut muuttamaan Pieksämäen aseman nimeä. Pieksämä- ja Pieksämäki-nimien samanaikaisesta käytöstä aiheutui paljon sekaannuksia.

Vuonna 1948 kauppalan nimi muutettiin takaisin Pieksämäeksi, ja siitä tuli kaupunki vuonna 1962. Pieksämäen kauppalanseurakunta, vuodesta 1962 kaupunkiseurakunta, itsenäistyi Pieksämäen maaseurakunnasta vuoden 1956 alussa. Maaseurakunnan puukirkko sijaitsee kaupungin alueella, ja sen kellotapuli on Pieksämäen vanhin rakennus. Keijo Strömin ja Olavi Tuomiston suunnittelema kaupunkiseurakunnan tiilikirkko toimii monitoimikirkon periaatteella. Kaupungin kolmas kirkko on Toivo Paatelan suunnittelema ortodoksinen kirkko.

Mitä kouluja ja laitoksia Pieksämäelle perustettiin ja miten kuntaliitokset etenivät?

Suomen Kirkon Sisälähetysseura siirsi toimintansa 1944 Sortavalasta Pieksämäelle. Seura harjoitti kustannus- ja kirjapainotoimintaa sekä ylläpiti opistoja. Paikkakunnalle perustettiin myös Bovallius-säätiön omistama Suomen ainoa kuulovammaisten talouskoulu, Valtionrautateiden veturimieskoulu ja monta muuta oppilaitosta. Puolustusvoimien nykyinen Ilmasotakoulu on perustettu Naarajärven lentokenttäalueelle 1940-luvun alussa Ilmavoimien Viestivarikko -nimisenä.

Teollisuusneuvos Lauri Saari vaikutti merkittävästi paikkakunnan ja sen talouselämän kehittämiseen 1930–1950-luvuilla. Hän toimi toimitusjohtajana Pieksämäen Vehnämylly Oy:ssä, Matkalaukku Oy:ssä, Pieksämäen Puhelin Oy:ssä ja Elintarvikekoneet Oy:ssä sekä kauppalanvaltuustossa, kauppalanhallituksessa ja sähkö- ja vesilaitosten johtokuntien ja eri lautakuntien puheenjohtajana. Pieksänmaa muodostui vuoden 2004 alussa Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän ja Virtasalmen liitoksessa. Pieksämäen kaupunki ja Pieksänmaan kunta yhdistyivät, ja alueista muodostettiin uusi Pieksämäen kaupunki 1. tammikuuta 2007.