Vaasan historia – kauppapaikasta yliopisto- ja teollisuuskaupungiksi

Miten Vaasan kaupunki perustettiin ja mikä paikka oli ennen sitä?

Vaasan kaupungin historia alkoi paikalla, jolla oli jo pitkä kaupankäynnin perinne. Mustasaaren alue oli keskiajalla yksi Pohjanlahden vilkkaimmista kauppapaikoista. Viimeistään 1300-luvulla alueelle syntyi seurakunta, ja vuosisadan loppuun mennessä siellä oli myös Pohjanlahden hallintokeskus Korsholman linna. Kaupungin juuret liittyvät siten läheisesti Mustasaaren historiaan.

Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 Mustasaaren eli Mussarin kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Perustamisen taustalla oli merkantilistinen talouspolitiikka, jolla kaupankäyntiä keskitettiin kaupunkeihin. Kaupunki sai maa-alueikseen nykyisen Vanhan Vaasan asemakaava-alueen sekä sen pohjoispuolisia takamaita.

Vuoden 1611 privilegiokirjeessä kaupungin nimeksi tuli Vaasa. Nimi ja vaakuna saatiin Vaasan hallitsijasuvun mukaan. Kaupunki muodosti Mustasaaren kanssa yhteisen seurakunnan ja käytti sen keskiaikaista kirkkoa aina 1850-luvulle asti. Kirkkoa laajennettiin 1650- ja 1750-luvuilla.

Kaupungin talousalueeseen kuuluivat Merenkurkun rannikko ja Kyrönmaa, jotka olivat Pohjanmaan vauraimpia ja tiheimmin asuttuja alueita. Meriyhteydet Ruotsiin olivat vilkkaat, ja maantiet veivät Satakuntaan ja Hämeeseen. Kaupan tärkeimpiä tuotteita olivat terva ja maataloustuotteet.

Miten kauppapakko ja sodat vaikuttivat Vaasan kehitykseen?

Kaupungin perustamiseen vaikuttanut talouspolitiikka myös rajoitti sen kasvua. Vuosina 1614–1617 toteutettu Pohjanlahden kauppapakko salli rajoittamattoman ulkomaankaupan vain tapulikaupungeille. Vaasan kauppiaiden oli vietävä tuotteensa Turkuun tai Tukholmaan, joilla nämä oikeudet olivat.

Tervakauppaa rajoitti lisäksi tervakomppanian etuoikeus ostaa kaupunkien terva vuosina 1648–1714. Vaasa oli Oulun ohella Pohjanmaan tärkeä tervakaupan keskus, mutta rajoitukset hidastivat sen kehitystä. Vielä 1740-luvulla kaupungissa oli vain runsaat 700 asukasta. Kaupankäynnin mahdollisuudet ja sitä koskevat määräykset vaikuttivat siis suoraan kaupungin kasvuun.

Hallinnon ja koulutuksen merkitys kuitenkin vahvistui. Ensimmäinen koulu, pedagogio, perustettiin vuonna 1624. Sen korvasi vuonna 1684 Uudestakaarlepyystä siirretty triviaalikoulu. Vaasasta tuli vuonna 1634 Pohjanmaan läänin hallintokeskus, mikä jatkoi Korsholman linnan ja kuninkaankartanon hallinnollista perinnettä.

1700-luvun venäläismiehitykset katkaisivat kehitystä. Napuen taistelun jälkeen vuonna 1714 venäläisjoukot marssivat Vaasaan ja hävittivät suuria osia kaupungista. Pääosa väestöstä pakeni Ruotsiin. Ison- ja pikkuvihan miehitykset kuuluivat kaupungin tämän vuosisadan raskaisiin vaiheisiin, vaikka Vaasa säilytti asemansa alueellisena keskuksena.

Miten kaupan vapautuminen vaikutti Vaasan kasvuun?

Kauppapakon purkaminen vuonna 1765 avasi Vaasalle uuden kasvukauden. Terva, puutavara, maataloustuotteet ja kankirauta toivat vaurautta. Erityisen tuottoisaa oli ulkomainen rahtiliikenne: vaasalaisalukset kulkivat Amsterdamiin, Lontooseen sekä Välimeren ja Mustanmeren satamiin. Väkiluku nousi 1850-luvulla lähes 4 000:een.

Kaupungin tunnettuja liikemiehiä olivat Abraham Falander, aateloituna Wasastjerna, sekä Carl Gustaf Wolff. Falander perusti Östermyran ruukin ja omisti Pohjanmaan rautaruukkeja. Wolff puolestaan rakennutti omalla telakallaan yli 40 alusta. Hän oli tuolloin mahdollisesti Pohjolan suurin laivanvarustaja.

Hallinnollinen asema vahvistui, kun Kustaa III perusti Vaasaan Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776. Myöhemmin Mustasaaren kirkkona tunnettu hovioikeuden rakennus kuuluu Suomen 1700-luvun lopun huomattaviin arkkitehtuurisaavutuksiin.

Koulutusta kehitettiin kaupungin ja elinkeinojen tarpeisiin. Vaasaan perustettiin merenkulkuoppilaitos, teknillinen reaalikoulu ja kauppakoulu. Triviaalikoulu muuttui yläalkeiskouluksi vuonna 1841 ja sai rinnalleen gymnaasin vuonna 1844.

Vuosina 1794–1845 kaupungissa toimi Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto, lukukirjasto. Varsinainen kaupunginkirjasto perustettiin vuonna 1851. Ensimmäinen sanomalehti, Wasa Tidningen, ilmestyi vuosina 1839–1847. Koulukaupungin perinteeseen kuuluu myös Vaasassa koulua käynyt J. L. Runeberg.

Miksi Vaasa siirrettiin uudelle paikalle palon jälkeen?

Maankohoaminen vaikeutti Vaasan sataman käyttöä jo ennen suurta tulipaloa. Satama siirrettiin vuonna 1789 kaupungin ulkopuolelle Palosaarelle. Vanhaan satamaan kaivettiin kanavaa vielä 1840- ja 1850-luvuilla, mutta meriyhteyksien ongelma vaikutti kaupungin tulevaisuuteen.

Vaasa paloi 3. elokuuta 1852. Keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja vuonna 1786 valmistunut hovioikeuden rakennus. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat edelleen näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan talossa toimii museo, ja entinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko.

Palon jälkeen kaupunki päätettiin siirtää liikenteellisesti edullisempaan paikkaan. Vuonna 1855 Vaasa siirrettiin seitsemän kilometriä lännemmäksi Klemetsön saarelle. Siirrossa yhdistyivät palon jälkeinen jälleenrakentaminen ja tarve päästä lähemmäs parempaa satamapaikkaa. Uuden kaupungin asemakaavan laati Ruotsista Vaasaan muuttanut lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg.

Samalla kaupungin viralliseksi nimeksi tuli Nikolainkaupunki edesmenneen suuriruhtinaan Nikolai I:n mukaan. Nimi säilyi virallisena vuoteen 1917 asti, mutta ei juurtunut yleiseen käyttöön. Vuoden 1862 alueliitoksessa uuden asemakaava-alueen seutu liitettiin Mustasaaren pitäjästä kaupunkiin.

Miten Vaasasta kehittyi teollisuus- ja koulukaupunki?

Uusi Vaasa kehittyi selvästi teollisuuskaupungiksi. August Alexander Levónin 1850-luvulla perustamat laitokset synnyttivät elintarvike- ja tekstiiliteollisuutta: Vaasan myllyn ja Finlaysonin tehtaat. Vuosisadan lopulla ja seuraavan alussa teollistuminen oli vilkkaimmillaan, ja myös metalli- ja sähköteollisuus saivat alkunsa.

Liikenneyhteydet tukivat kasvua. Vaasa oli vuonna 1883 valmistuneen Pohjanmaan radan päätepiste. Satamavaikeuksiin saatiin ratkaisu vuonna 1893 perustamalla Vaskiluodon ulkosatama. Kaupunki oli koko 1800-luvun myös varuskuntakaupunki.

Koululaitos laajeni väestön ja elinkeinojen mukana. Kansakoululaitos syntyi vuonna 1869, ja yläalkeiskoulu sekä gymnaasi yhdistettiin ruotsalaiseksi lyseoksi vuonna 1870. Suomalainen lyseo perustettiin vuonna 1880. Samalla vuosikymmenellä suomen- ja ruotsinkielisten välillä käytiin voimakasta kielitaistelua.

Ruotsinkielistä lehdistöä jatkoi vuonna 1856 perustettu Vasabladet. Suomenkielinen Pohjalainen aloitti vuonna 1903. Musiikki- ja teatteriharrastus järjestäytyivät, ja kirjaston rinnalle syntyi museo, josta kasvoi myöhemmin Pohjanmaan museo. Sen kokoelmien perustan loi Karl Hedmanin keräilyharrastus.

Vuosisadan vaihteessa Vaasassa oli yli 15 000 asukasta. John Wickström palasi Amerikasta vuonna 1906 ja perusti veljensä kanssa venemoottoritehtaan. Moottoriteollisuudesta tuli tärkeä osa kaupungin teollista kehitystä.

Miksi Vaasa oli Suomen pääkaupunki vuonna 1918?

Suomen sisällissodan alussa Vaasa siirtyi valkoisten hallintaan Vaasan valtauksessa. Osa senaatin jäsenistä siirtyi kaupunkiin ja muodosti Vaasan senaatin. Se toimi Vaasassa 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918.

Kaupunki oli tuolloin valkoisen Suomen pääkaupunki ja toimi väliaikaisena pääkaupunkina Helsingin sijaan. Senaatin istuntosalina käytettiin Vaasan kaupungintaloa. Kaupungin asema hallinnon keskuksena sai näin sodan aikana valtakunnallisen merkityksen, joka poikkesi sen tavanomaisesta alueellisesta roolista.

Myös Saksasta saapuneiden Suomen jääkärien maihinnousu liittyy tähän vaiheeseen. Jääkärit nousivat Vaasassa maihin 25.2.1918. Senaatti myönsi toukokuun alussa kaupungille oikeuden liittää vaakunaansa kunnialisäyksenä vapaudenristin suurristin miekkoineen. Tätä vaakunan lisäystä kutsutaan augmentiksi.

Sodan jälkeen kaupunkikulttuuri jatkoi kehitystään. Ruotsinkielinen teatteri perustettiin vuonna 1919. Suomenkielinen näyttämö aloitti teatteritoimintansa myöhemmin sotien jälkeen. Kaupungin kielisuhteetkin muuttuivat: aiemmin ruotsinkielisten hallitsemasta Vaasasta kehittyi enemmistöltään suomenkielinen kaupunki.

1900-luvulla Vaasan maantieyhteyksiä parannettiin, ja lentoasemasta tuli vilkas lentoliikenteen keskus. Kasvava kaupunki laajeni Klemetsöltä ensin pohjoiseen ja myöhemmin itään sekä kaakkoon. Vuonna 1950 asukkaita oli jo yli 36 000.

Miten korkeakoulut ja energiateollisuus muuttivat Vaasaa?

Sotien jälkeinen Vaasa oli moottoriteollisuuden keskus. Alueen johtava yritys, Wickströmin-Veljesten Moottoritehdas Oy, työllisti noin 200 ihmistä. Teollisuuden rinnalle nousi uusi kehitystekijä, kun korkeakoulutoiminta käynnistyi 1960-luvulla.

Vaasan kauppakorkeakoulusta kehittyi 1980-luvulla Vaasan korkeakoulu ja vuonna 1992 Vaasan yliopisto. Kaupungin vuosisatainen koulutusperinne jatkui näin korkeakoulutuksena. 2000-luvulla ammattikorkeakoulutusta alkoivat tarjota Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Vaasassa on myös Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yksikkö sekä Åbo Akademin ja Hankenin toimipisteet. Sivistys ei rajoitu kaupungin rajojen sisäpuolelle, sillä samassa maakunnassa sijaitsevan Laihian historia ulottuu kivikauden tiheästä asutuksesta aina Napuen taisteluun saakka.

1990-luvun lopulla perustettiin energiateknologiaan keskittynyt EnergyVaasa-klusteri. Sen taustalla olivat moottoriteknologian, tehoelektroniikan sekä sähköalan ja sähköverkon komponenttien yritykset. Ydinyrityksiin kuuluivat Wärtsilä ja ABB, jotka rakensivat alihankkijaverkostoaan 1990-luvulta lähtien. Vuoteen 2018 mennessä klusterin 140 yritystä työllistivät 11 000 ihmistä.

Myös yhteydet muuttuivat. Vaasan rata sähköistettiin vuonna 2011, mikä mahdollisti suorat junavuorot Helsingin ja Vaasan välillä. Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen tuli vuonna 2021 Wasalinen uusi autolautta Aurora Botnia. Meriyhteydet ovat siten edelleen osa Pohjanmaan maakuntakeskuksen elämää, kuten ne olivat jo vanhan kauppakaupungin aikana.