Asikkalan historia: pitäjä, rajat ja tiet

Mistä Asikkalan varhaisasutus ja esihistoria kertovat?

Asikkalan alueelta on tavattu hajalöytöinä nelisenkymmentä kivikautista asetta ja työkalua. Asuinpaikoille tunnusomaista keramiikkaa ei ole löytynyt. Rautakautisia esinelöytöjä ovat Pulkkilan kylästä löydetyt pari keihäänkärkeä. Pysyvän asutuksen Asikkalaan on päätelty tulleen lännestä Hauhon, Tuuloksen ja Lammin suunnasta.

Perimätiedon mukaan Asikkalan vanhimmat kylät ovat Anianpelto ja Kurhila. Perimätieto kertoo myös Urajärven Rovantsaaresta löydetyn isonvihan aikaisia piilopirttejä. Keskiajan eränkävijöiden reitti suuntautui Asikkalasta Päijännettä pitkin pohjoiseen.

Varhaisimpina aikoina Asikkala kuului Hollolan emäpitäjään. Yhteys Hollolan historiaan näkyy myös myöhemmin, sillä Asikkalasta tuli Hollolan kappeli vuonna 1547. Itsenäinen seurakunta syntyi vasta vuonna 1848.

Pitäjän nimi esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran, kun käräjillä tehtiin vuonna 1443 päätös Asikkalan ja Sysmän välisestä rajasta. Omana hallintopitäjänään Asikkala mainittiin vuonna 1445. Sen verokunnat olivat Viitaila, Asikkala ja Urajärvi, joiden lisäksi tuli myöhemmin Ruuhijärven neljännes, nykyinen Nastola. Miltei kaikki Asikkalan henkikirjakylät mainittiin vuoden 1540 maakirjassa. Hallintopitäjän väkiluvuksi laskettiin 2 114 henkeä vuonna 1634.

Mitä Nuijasodassa ja kansalaissodassa tapahtui Asikkalassa?

Nuijasodan aikana vuoden 1596 lopulla nuijamiehet vaelsivat pohjoisesta Asikkalaan saakka ja kahakoivat Klaus Flemingin johtamien huovien kanssa Vähimaan kylässä. Tammikuun puolivälissä 1597 Iivar Tavast saavutti nuijamiehistä huomattavan voiton Padasjoen puolella käydyssä Nyystölän taistelussa.

Pitäjän vanha kirkko rakennettiin puusta vuosina 1608–1612. Kirkko oli koristeltu seinämaalauksin, jotka kuitenkin myöhemmin peitettiin. Rakennus purettiin vuonna 1892. Nykyinen kirkko rakennettiin tiilestä vuosina 1877–1880 arkkitehti Georg Wileniuksen piirustusten mukaan. Robert Wilhelm Ekmanin maalaama ristiinnaulittua Jeesusta esittävä alttaritaulu vuodelta 1850 on peräisin vanhasta kirkosta.

Kansalaissodan aikana huhtikuussa 1918 käytiin niin kutsutun Kalmin pataljoonan ja punaisten välillä kiivaita taisteluja Kurhilassa, Vääksyssä, Anianpellossa ja Urajärvellä. Taistelujen seurauksena punaiset joutuivat perääntymään Hollolan puolelle.

Millaisia markkinoita ja kaupunkisuunnitelmia Asikkalan Anianpellolla oli?

Asikkalan pitäjän historia kertoo monista kaupunki- ja kauppalasuunnitelmista. Jo vuonna 1693 anottiin Lahden markkinoiden siirtämistä Anianpeltoon, mikä toteutui vasta vuonna 1727. Vuosien 1740–1741 valtiopäivillä Anianpellosta päätettiin tehdä kaupunki, mutta hanke jäi lepäämään.

Kuningas Kustaa III määräsi käydessään Anianpellossa vuonna 1775, että paikalle oli perustettava kauppala. Tätä olivat jo aiemmin ehdottaneet muiden muassa Helsingin porvarit. Samalla kuningas määräsi, että pohjoisemmaksi Pulkkilanharjulle oli perustettava Kukonharju-niminen kaupunki.

Anianpeltoon sijoitettiin viljamakasiini ja postikonttori, mutta kylä pysyi kaikesta huolimatta vain vilkkaana markkinapaikkana. Se sai 1860-luvun lopulla uutta merkitystä Vesijärven laskun ja kanavoinnin myötä. Vääksyn, alkujaan Vesijärven, kanavan ympärille syntyneestä Vääksystä tuli Asikkalan suurin taajama.

Miten Asikkalan kanavat, laivaväylät ja maantiet ovat kehittyneet?

Laivaliikenne Päijänteellä alkoi jo ennen Vesijärven kanavan avaamista, sillä Vähän-Äiniön kylässä rakennettiin Päijänteen ensimmäinen höyryalus vuonna 1856. Päijänteen laivaväylät laajenivat itään päin Kalkkisten kanavan valmistuessa vuonna 1878. Kalkkisten kanava uusittiin täysin vuosina 1961–1965, jolloin valmistui Suomen pisin, 500 metriä pitkä sulkuallas.

Lahdesta Asikkalan kautta Padasjoelle kulkeva maantie numeroitiin vuonna 1938 kantatie 58:ksi. Kun tie rakennettiin uudelleen 1960-luvulla, siitä tuli valtatie 4:n osa. Vuonna 1996 valtatie 4 siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolitse Heinolan kautta, ja Lahden ja Jämsän välinen valtatie sai uuden numeron 24.

Vuonna 1938 valmistui nykyinen Asikkalasta Pulkkilanharjun kautta Sysmään johtava maantie. Harjua pitkin oli kuitenkin jo vanhastaan kulkenut Asikkalan ja Sysmän välinen ratsutie. Kunnan keskustaajama Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä, Toisen Salpausselän muodostamalla kannaksella. Järviä yhdistää Vääksyn kanava sekä Vääksynjoki. Vääksyn läpi kulkee Päijänteen länsipuolinen valtatie 24 sekä seututie 313:n ja seututie 314:n yhtenäinen väylä.