Haminan linnoitus – ympyräkaupungin muurit ja bastionit

Mistä Haminan ympyrälinnoitus sai esikuvansa?

Haminan linnoitus on nykyisin tiiviisti osa Haminan keskustaa. Se kuuluu maailman harvoihin ympyrälinnoituksiin ja edustaa Välimeren maissa kehitettyä renessanssin ihannekaupunki-ideaa. Sen esikuvana voidaan pitää pohjoisitalialaista Palmanovan kaupunkia. Kaupungin ja linnoituksen vaiheet liittyvät täällä läheisesti toisiinsa.

Paikalla oli aiemmin Vehkalahden markkinapaikka, joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Vehkalahden Uusikaupunki. Kaupunki tuhoutui suuressa Pohjan sodassa vuonna 1712. Linnoituksen rakentaminen alkoi vasta tämän tuhon ja Uudenkaupungin rauhan jälkeen, 1720-luvun alussa.

Rakennustyöt aloitti ruotsalaiskenraali Axel von Löwen. Tarkoituksena oli pysäyttää Venäjän levittäytyminen Suomenlahden ympäristöön. Pietari Suuri puolestaan tavoitteli laajentumista ja tietä Suomenlahden kautta maailman merille. Samoihin aikoihin kaakkoisrajalla ryhdyttiin rakentamaan myös Lappeenrannan linnoitusta.

Bastionirintaman suojissa toimi varuskunta, joka vastasi asukkaiden turvallisuudesta. Kuusi bastionia nimettiin Suomen muiden linnoituskaupunkien mukaan. Linnoitus ei siis ollut vain muureja ja puolustusasemia, vaan sen suojissa oli myös asutusta ja sotaväkeä.

Miten Haminan linnoitus siirtyi Ruotsilta Venäjälle?

Haminan linnoitus oli vielä pahasti keskeneräinen, kun Ruotsin ja Venäjän välinen hattujen sota käytiin vuosina 1741–1743. Sodan aikana linnoitus joutui antautumaan venäläisille, ja alue liitettiin Venäjään. Rakennustyöt jatkuivat uuden vallan aikana. Kenraali Aleksandr Suvorov vauhditti niitä ja rakennutti muun muassa harmaakivimuurit.

1800-luvun alussa linnoitusta ryhdyttiin uudistamaan. Hollantilaissyntyinen insinöörikenraali van Suchtelen piti bastionijärjestelmää vanhanaikaisena ja puolustusteholtaan heikkona. Pohjoispuolen Kirkkojärven epäsäännöllinen rintama purettiin kokonaan. Sen tilalle rakennettiin vuonna 1803 suuri tiilinen Keskusbastioni kaponieerijärjestelmän mukaisesti.

1830-luvulla linnoitus lakkautettiin. Venäjän keisari Nikolai I luovutti Haminan linnoitukset kaupungin omistukseen, ja samalla lakkautettiin linnoituksen päällikön virka. Sotilaallinen käyttö ei kuitenkaan päättynyt tähän lopullisesti.

Krimin sodassa vuosina 1854–1856 linnoitus oli jälleen mukana taisteluissa. Sen rakenteita vahvistettiin, ja päällikön virka perustettiin uudelleen sodan ajaksi. Linnoituksen vaiheisiin mahtuivat näin sekä lakkauttaminen että uusi puolustuksellinen tehtävä saman vuosisadan kuluessa.

Mitä Haminan linnoituksen bastioneista on jäljellä?

Linnoitusta ympäröi alkujaan seitsemän bastionia. Niistä kuusi on säilynyt. Pohjoisreunalla Kirkkojärven rannassa sijaitseva Keskusbastioni on 240 metriä pitkä ja sisältää 58 kasemattia. Sitä reunustavat Puolikuu 1 ja Puolikuu 2, kaksi kaponieeria eli linnoitettua tykistöasemaa.

Keskusbastionin itäpuolella, Kadettikoulunkadun pohjoispuolella, on Savonlinnan bastioni. Sen alueella sijaitsevat Reserviupseerikoulun päärakennus ja varuskuntasairaala. Kadettikoulunkadun eteläpuolella on puolestaan Haminan bastioni. Se on eri paikka kuin Keskusbastionissa toimiva Hamina Bastioni.

Turun bastioni sijaitsee linnoituksen eteläosassa, Maariankadun itäpuolella. Senaattikiinteistön myymä alue on nykyisin yksityisessä omistuksessa. Helsingin bastioni purettiin vuonna 1889. Siitä on jäljellä vain vuonna 1790 rakennettu Lipputorni, ja bastionin paikalla sijaitsee nykyinen kauppatori.

Kauppatorin ja Mannerheimintien välissä sijaitsee Lappeenrannan bastioni. Sen alueelle perustettiin Haminan Kesäpuisto 1850-luvulla. Puiston yhteydessä oleva Puistotalo valmistui vuonna 1884 Karl August Wreden suunnitelmien mukaan.

Hämeenlinnan bastioni sijaitsee Mannerheimintien pohjoispuolella. Sen ruutikellaria käytetään taidegalleriana ja kokoustiloina. Bastionissa toimii myös Haminan Teatterin kesäteatteri. Bastionien nykyiset käyttötavat ulottuvat siten varuskuntatoiminnasta puistoon ja kulttuuritiloihin.

Miten Haminan linnoituksen porteilla valvottiin kulkua?

Linnoitukseen johti kolme sisäänkäyntiä, ja jokaisella oli vartiorakennus. Kaupunkiin pääsi vain näiden vartiopisteiden kautta. Tulijoiden oli luovutettava passinsa sekä mahdollisesti mukanaan olleet aseet porttivartioon. Portit olivat siten paikkoja, joissa kaupunkiin saapuvien kulkua valvottiin.

Lappeenrannan portin vartiorakennus valmistui vuonna 1774 nykyisen Mannerheimintien varrelle. Se toimi linnoituksen ja varuskunnan päävartiona vuosina 1840–1974. Tämän jälkeen rakennuksessa oli Reserviupseerikoulun museo vuoteen 1995 asti ja myöhemmin Museoviraston toimipiste. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.

Päävartion aikana rakennuksen suurimmassa huoneessa oli kahdeksan vankikoppia. Niiden ikkuna-aukkojen paikat näkyvät yhä sisäpuolella. Ulkoseinien ikkunoiden sijainteja muutettiin eri aikoina, ja vankituvasta johti aikoinaan ovi kadulle. Museon muutettua pois rakennusta restauroitiin lähemmäs alkuperäistä asua.

Myös Viipurin portin vartiorakennus on vuodelta 1774. Se sijaitsee Kadettikoulunkadulla Reserviupseerikoulun päärakennuksen vieressä, ja sen ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä. Maariankadun Meriportin vartiorakennus valmistui vuonna 1776 vartioimaan satamaan johtanutta tietä. Se on nykyisin yksityisomistuksessa.

Miten Haminan linnoitusta kunnostetaan ja käytetään nykyisin?

Haminan linnoituksen korjaustyöt aloitettiin vuonna 1957. Rakennelmien kunnostuksesta ovat 1980-luvulta lähtien vastanneet Museovirasto ja Haminan työsiirtola. Linnoituksesta on edelleen paljon jäljellä, vaikka kaikkia alkuperäisiä bastioneja ei enää ole.

Keskusbastioniin rakennettiin vuonna 1998 Euroopan suurin kesäajan telttakatos. Keskusbastionista käytetään nykyisin myös nimeä Hamina Bastioni. Nimi kannattaa erottaa Haminan bastionista, joka sijaitsee linnoituksen itäosassa: samankaltaiset nimet tarkoittavat kahta eri paikkaa.

Hamina Bastionin katoksessa katsomoineen järjestetään kesätapahtumia. Niihin kuuluu joka toisena kesänä pidettävä kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoo. Linnoitusalueella toimii myös Reserviupseerikoulu, joten alueella on edelleen sotilaskoulutukseen liittyvää käyttöä tapahtumien ja muiden toimintojen rinnalla.

Vuonna 2018 linnoituksen muuriin tehtiin tunneli, joka yhdistää Vallikentän ja tapahtuma-areenan. Vanhojen puolustusrakenteiden yhteydessä on näin myös nykyistä tapahtumakäyttöä palveleva kulkuyhteys. Ruutikellarin galleria- ja kokoustilat, kesäteatteri sekä Keskusbastionin tapahtumat kertovat linnoitusrakenteiden erilaisista käyttötavoista nykyisessä kaupungissa.