Paikkojen tarinat

Jämsän historia Päijänteen rannalla

Lyhyesti

Jämsä on Keski-Suomen eteläosassa Päijänteen länsirannalla sijaitseva kaupunki ja maakuntansa ainoa keskiaikainen pitäjä. Hallintopitäjä syntyi 1410-luvulla, kunta perustettiin vuonna 1866 ja kaupunki siitä tuli vuonna 1977.

  • Keski-Suomi
  • keskiaikainen pitäjä
  • Päijänne

Millaista Jämsän seutu oli jääkauden jälkeen ja rautakaudella?

Nykyisellä Jämsän seudulla jääkausi päättyi kymmenisen tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Jään reuna vetäytyi noin kilometrin kahdeksassa vuodessa. Jääkausi jätti jälkeensä murroslaaksoja, soraselänteitä ja savikkoja.

Päijänne oli alkuun merenlahti. Siitä muodostui itsenäinen vedenkokouma noin 6 000 vuotta eaa. Muinais-Päijänne ulottui nykyisen Pihtiputaan seudulta Salpausselälle. Sen pinta oli kymmenisen metriä nykyistä korkeammalla.

Noin vuonna 4000 eaa. Muinais-Päijänne mursi itselleen laskutien nykyisen Kymijoen kohdalta etelään. Pinta laski nopeasti ja seuraavien vuosituhansien aikana vähitellen nykytasolleen. Vedenpinnan aleneminen synnytti useita pieniä vedenkokoumia. Eräät vanhat paikannimet viittaavat korkeammalla olleeseen vesirajaan. Sellainen on esimerkiksi keskellä peltoaukeaa sijaitseva Saari.

Jämsän seudulta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja. Hietamäessä Patajoen pohjoispuolella vanhimmat löydöt on ajoitettu noin vuoteen 7550 eaa. Rautakautisia asuinpaikkoja alueelta on löydetty puolisen tusinaa.

Puttolasta tehtyjen hautalöytöjen perusteella on päätelty, että Jämsä sai ensimmäiset asukkinsa 900-luvulla. Tuolloin elettiin viikinkikautta. Silloin alkoi nykyaikaan johtava katkeamattoman asutuksen aika. Vanhimmat jäljet asutuksesta ovat hämäläisperäisiä.

Rautakauden lopussa Jämsä oli Päijänteen Hämeen pohjoisin vakituisen asutuksen keskittymä. Paikannimistöön on jäänyt lukuisia muistoja muinaisesta lappalaisasutuksesta. Jämsä oli Hämeen takamaata. Legendan mukaan alueelle muutti ihmisiä Sahalahdelta ja Sääksmäeltä. Useissa eteläisen Hämeen pitäjissä on samannimisiä kyliä kuin Jämsässä. Rautakautisia muinaislinnoja Jämsässä on kaksi: Pukinvuori ja Linnasenvuori.

Miten Jämsä syntyi keskiaikaisena pitäjänä Hämeen pohjoislaidalla?

Häme liitettiin katoliseen Suomeen 1200-luvun puolivälissä. Ennen sitä alueella olivat lähetystyötä tehneet novgorodilaiset bysantinuskoiset. Itäinen Häme oli osittain heidän kastamaansa. Suomi oli kahden uskonnon välimaastossa.

Aikakausi oli sotaista, koska uskontoraja oli myös hansakaupan alkuajan välialuetta. Kansantarinoiden mukaan novgorodilaisten ja karjalaisten taistelut suomalaisia vastaan ulottuivat myös Jämsän seudulle.

Perimätieto kertoo, että Linnasenvuori oli moskovalaisten muinainen leiripaikka. Suomalaiset kuitenkin estivät valloittajaa leiriytymästä sinne. Tarinan mukaan suomalaiset joukot löivät moskoviitit niin kutsutulla Veriniityllä. Se sijainnee Linnasenmäen länsirinteen kupeessa.

Varhaisin asiakirjamaininta Jämsästä on vuodelta 1442. Jämsän hallintopitäjä lienee perustettu 1410-luvulla. Silloin se oli Hämeen pohjoisin hallintopitäjä. Ensin Jämsä oli osa Hauhon kihlakuntaa ja vuodesta 1582 lähtien Sääksmäen kihlakuntaa. Hallintopitäjän verokunnat olivat Kauhkiala ja Moiskala.

Keskiaikainen Jämsä käsitti nykyisen Jämsän kaupungin alueen sekä Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen ja Säynätsalon. Kuorevesi ja Längelmäki eivät siihen kuuluneet. Ne kuuluivat alkujaan Kangasalan suurpitäjään, mikä selittää myöhemmät rajat.

Ensimmäinen julkisen vallan edustaja Jämsässä oli katolinen kirkko. Jämsä oli vuonna 1442 itsenäistyneen Sysmän seurakunnan kappeli. Jämsä lienee muodostanut oman seurakuntansa ennen vuotta 1500. Ensimmäinen asiakirjamaininta Jämsän kirkkoherrasta on vuodelta 1497. Perimätiedon mukaan varhaisin kirkko oli Pyhän Laurentiuksen kirkko. Jämsän seutu kuului alkuun Turun hiippakuntaan ja vuodesta 1554 alkaen Viipurin hiippakuntaan.

Miten myllykosket, sodat ja isojako vaikuttivat Jämsään?

Hämeen ensimmäisen maakirjan mukaan vuonna 1539 Jämsän talomäärä oli 91 ja kyliä oli 36. Väestömäärä kasvoi tuohon aikaan nopeasti. Nykyisen Jämsänkosken keskustan tuntumaan kehittyi 1500-luvulla myllykeskus. Koskissa virtasi vesi läpi vuoden. Ne olivat Hämeen tehokkaimpia myllykoskia.

Nuijasodassa vuonna 1597 jämsäläiset liittyivät muiden hämäläisten talonpoikien joukkoihin. Iivari Arvidinpoika Tawast murhautti useita satoja antautumaan huijattuja talonpoikia Padasjoella käydyssä Nyystölän taistelussa. Voittajat tuhosivat lisäksi hämäläispitäjiä. Jämsän maatiloista autioitui noin kolmasosa.

Seurauksena oli pohjoisen Hämeen erämaissa liikkuneiden savolaisten muuttoliike Päijänteen Hämeen alueelle. Erään teorian mukaan Jämsän murre alkoi savolaistua tuohon aikaan. Iivari Arvidinpojasta tuli Hämeen vihatuin aatelismies.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikaiset värväykset rasittivat Jämsää. Useimmat halusivat välttää sotaan joutumisen ja pakenivat korpeen. Ratsumiehiä varustivat Auvilan, Heikkilän ja Yijälän tilat.

Isonvihan vuosina 1713–1721 venäläiset tuhosivat myös Jämsän seutua. Paikkakuntalaisten pakopaikkana oli Synninlukko. Isonvihan muistomerkkinä on Miekkainpetäjä. Se on ikivanha ja kulottunut mänty Miekkainpetäjän hautausmaan kupeessa.

Yhteisomistukseen perustuva maatalous väistyi yksityisomistuksen tieltä isossajaossa. Isojako aloitettiin vuonna 1756. Tuolloin Jämsän alueella oli 38 jakokuntaa ja 189 kylää. Varakkaimmat talot sijaitsivat Jämsänjoen varrella.

Jämsän seudun teollistuminen alkoi vuonna 1792. Silloin Jämsänkoski sai ensimmäisen vesisahansa. Alueen elinkeinoelämä alkoi vilkastua. Kustaa III:n vuonna 1775 toteuttamassa lääninjaossa Suur-Jämsä muodosti Hämeen läänin koillisen kulman. Petäjävesi ja Korpilahden Vesipuoli määrättiin Vaasan lääniin. Näin Petäjävesi irtautui hallinnollisesti Jämsästä.

Miten Jämsän kunta, kihlakunta ja tehtaat kehittyivät 1800-luvulla?

Suomen sodan aikana vuonna 1809 Jämsän seudulla majaili jopa 8 000 venäläissotilasta. Jämsäläisten tuli luovuttaa aseensa ja vannoa uskollisuutta keisarille. Vallanvaihto sujui verraten rauhallisesti. Ihmisten elämään sillä oli melko vähän vaikutusta.

Siirtyminen Venäjän vallan alle toi Suomeen niin sanottuja laukkuryssiä. He olivat tosiasiassa enimmäkseen karjalaisia kauppamatkustajia. Jyväskyläläinen lääkäri Wolmar Schildt valitti vuonna 1845, että nimenomaan Jämsään on asettunut sukupuolitauteja levittäviä laukkuryssiä.

Jämsän kunta perustettiin 28. joulukuuta 1866. Paikkana oli Auvilan Rustholli. Kunnan alue käsitti nykyisen Jämsän lukuun ottamatta Kuorevettä ja Längelmäkeä. Alkoi niin sanottu Vanhan Jämsän aikakausi. Se päättyi Jämsänkosken ja Koskenpään itsenäistymiseen vuonna 1926.

Jämsän kihlakunta on perustettu 1869. Siihen kuului alun perin Jämsän lisäksi alueita Pohjois-Hämeestä. Niitä olivat Eräjärvi, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kuorevesi, Luopioinen, Korpilahti, Muurame ja Säynätsalo.

Koululaitos alkoi muotoutua 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäisen kansakoulunsa Jämsä sai vuonna 1869. Alkuun vain muutama prosentti nuorisosta kävi koulua. Vanhoillisimmat vastustivat koulutoimintaa. He katsoivat sen turmelevan nuorisoa. Samaan aikaan Jämsään syntyi vahva raittiusliike, joka varjeli kansaa viinan kiroilta.

Teollisuus kehittyi. Jämsänkosken ensimmäinen sellutehdas valmistui 1888. Se paloi kahdeksan vuotta myöhemmin. Tilalle kohosi modernimpi laitos. Sen mukana paikkakunnalle tuli muun muassa sähkövalo. Paperin vienti ulkomaille alkoi.

Miten Jämsästä tuli koulukaupunki ja yksi Jämsä?

Paikkakunnan sivistyspyrintöjen tärkeänä osana oli oppikoulu. Sen alulle saamiseksi perustettiin vuonna 1905 Jämsän Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö. Koulu aloitti toimintansa vielä samana syksynä. Vuonna 1908 valmistui yhteiskoulun rakennus. Se sai erikoisen torninsa perusteella kansan suussa nimen Tattikoulu. Yksityiskoulun talous perustui osin valtionavustuksiin ja osin lukukausimaksuihin. Jämsän kunta otti koulun omistukseensa vuonna 1968.

Vuoden 1907 eduskuntavaalit toivat esille jämsäläisten poliittiset mieltymykset. Sosiaalidemokraatit saivat noin 70 prosenttia annetuista äänistä. Tehtaantyöläisten uusi sosialistinen ajattelutapa oli ristiriidassa agraarikulttuuriin tottuneiden talollisten keskuudessa. Mitään erityistä vasemmistoradikalisoitumista Jämsän seudulla ei kuitenkaan tapahtunut.

Sisällissodan aikana vuonna 1918 Jämsä jäi varsinaisten rintamataistelujen ulkopuolelle. Jämsässä oli paljon valkoista terroria punaisen terrorin puuttuessa lähes kokonaan.

Jämsä sai kauppalanoikeudet vuonna 1969 ja muuttui kaupungiksi vuonna 1977. Hallinnollinen alue oli pienimmillään vuosina 1926–2001. Siihen päättyi Vanhan Jämsän jälkeinen vaihe.

Kuoreveden kunta liitettiin Jämsään 2001. Vuoden 2007 alusta liitettiin Pirkanmaan maakuntaan kuuluneen Längelmäen itäiset osat Jämsään ja läntiset osat Oriveden kaupunkiin. Vuonna 2009 Jämsä ja Jämsänkoski liittyivät yhteen. Jämsänkoskeen oli vuoden 1969 alussa liitetty Koskenpään kunta. Uuden kaupungin nimeksi tuli Jämsä ja vaakunaksi Jämsänkosken vaakuna.

Talvisodan ja jatkosodan jälkeen Jämsään sijoitettiin siirtoväkeä Valkjärveltä ja Kivennavalta. Jämsän murteellinen nimi on Jämpsä.