Kannuksen historia – kivikaudesta Lohtajan kyläkuntaan ja itsenäiseksi kaupungiksi

Mistä Kannuksen esihistoriallinen asutus kertoo?

Kannuksen seudulta on tehty kivikautisia löytöjä, ja vanhimmat niistä sijoittuvat Suomusjärven kulttuurin aikoihin. Kampakeraamisen kulttuurin aikainen asuinpaikka on löydetty Ylikannuksen kylän Polvikoskelta, mikä kertoo pysyvästä asutuksesta Lestijoen tuntumassa.

Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso vaikuttaa kuitenkin menettäneen asutuksensa, sillä kivikauden päättymisvaiheen löytöjä tunnetaan alueelta kovin niukasti. Syynä autioitumiseen on saattanut olla rannan siirtymisen jälkeinen muutos, joka teki seudusta epäsuotuisan meripyynnille. Varmoja pronssikautisia löytöjä ei Lestijoen alueelta tunneta lainkaan.

Rautakauden jälkeen alue oli ilmeisesti kokonaan vailla vakituista asutusta ja muuttui erämaaksi, missä liikkuivat vain saamelaiset ja heidän verottajansa. Vähitellen erämaille asettui satakuntalaisia ja kainulaisia eli pirkkalaisia erämiehiä, joiden nautintomaihin Keski-Pohjanmaan maat kuuluivat.

Miten Kannus kuului Suur-Lohtajaan ja kasvoi kyläkuntana?

1400-luvun alussa Kannus kuului Suur-Pedersören alueeseen, josta se myöhemmin liitettiin osaksi Suur-Lohtajaa. Myöhäiskeskiajalla Kannus kasvoi Suur-Lohtajan suurimmaksi kyläkunnaksi. Sen kolmisenkymmentä taloa sijaitsi hajallaan Kannusjoen eli nykyisen Lestijoen rannoilla jokisuulta Toholampiin asti.

Vuoden 1560 tienoilla Ala- ja Ylikannus merkittiin ensi kerran eri kyliksi, ja kummassakin oli tuolloin 19 taloa. Alakannus sai 1640-luvulla nimen Hillilä. Asutustoiminta Lestijokilaaksossa oli 1600-luvun alussa pysähdyksissä: vuonna 1608 Kannuskylässä, Hillilässä, Välikannuksessa ja Ylikannuksessa oli yhteensä 51 taloa, ja vuonna 1690 vain yhtä enemmän.

1600-luvulla raudanvalmistus nousi kannuslaisten talonpoikien tärkeäksi sivutuloksi. Valtiovalta antoi vuonna 1642 privilegiot rautaruukin perustamiseksi Lestijokilaaksoon, mutta raudanvalmistus sai pikemminkin alkunsa Kokkolan perustamisen vaikutuksesta. Talonpojat valmistivat ankkureita ja muita suuria taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla. Myös tervan tuotanto oli seudulle hyvin tärkeää.

Milloin Kannuksen ensimmäinen kirkko rakennettiin ja miten nälkävuodet vaikuttivat?

Kannuksen ensimmäinen kirkko lienee valmistunut vuonna 1674 ja oli käytössä lähes yhdeksän vuosikymmentä. Kirkon kellotapulin ja kirkkotarhan rakennusmestari oli oman kylän Lauri Erkinpoika Sämpilä, jonka ainoa palkka oli kolme ilmaista hautapaikkaa hänelle ja perillisilleen. Kirkossa oli 46 ikkunaa, joista 34 myytiin huutokaupassa seurakuntalaisille.

Keväällä 1761 kyläläiset päättivät rakentaa uuden kirkon, ja rakennusmestariksi valittiin Matti Honka. Hän rakensi kirkkoa yhteensä 64 päivää ja sai palkakseen viisi kuparitalaria päivältä, yhteensä 320 talaria.

Suuret nälkävuodet vähensivät Kannuksen väkilukua 1600-luvun lopulla, mutta useimmat autioiksi jääneet talot saatiin 1700-luvun alussa yllättävän pian taas asutuiksi. Isovihassa talojen säästyminen riippui pitkälti siitä, kuinka syrjässä ne sattuivat vihollisten ryöstöretkille sijaitsimaan. Rauhan jälkeen vuonna 1721 edessä oli valtava jälleenrakennustyö, jota Pohjanmaan maaherra Reinhold Wilhelm von Essen ryhtyi selvittämään matkallaan läänin pohjoisosiin. Uusi asutuskausi alkoi selvästi 1750-luvulla, ja kylän taloluku kaksinkertaistui halkomisen myötä vuosien 1725–1810 aikana.

Miten Kannuksen väkiluku kasvoi 1800-luvulla ja miten rajoja järjestettiin?

Kannuksen kylän väkiluku kasvoi 1800-luvun alussa voimakkaasti. Vuonna 1810 kylässä oli 1 766 asukasta ja vuonna 1840 jopa 2 825. Tämän jälkeen kasvu rauhoittui, ja vuonna 1890 kunnassa oli 3 796 asukasta.

1870-luvulla tehtiin rajajärjestelyjä, kun Mutkalammin kylästä siirrettiin Himangan Himankakylään Ainalin ja Ojan talot. Aiemmin 1860-luvulla Kannuskylä ja Hillilän kylä oli siirretty Himankaan. Kannuksen toinen kirkko ehti olla tehtävässään hieman yli viisi vuosikymmentä, kun salama iski siihen.

Nykyisin Kannus on maakunnan kaupunki, jossa ilmestyy Lestijoki-paikallislehti. Naapurikuntia ovat muun muassa Kalajoki, Kokkola, Sievi ja Toholampi, ja kaupunki sijaitsee Pohjanmaan radan varrella.