Kittilän historia – kivikauden asutuksesta kultakaivokseen

Mistä Kittilän varhaisin asutus ja ensimmäiset asukkaat ovat peräisin?

Kittilän varhaisimmat asukkaat tiedetään pronssi- ja kivikauden raja-ajalta, noin 3 500–3 000 vuoden takaa. Löydetyt esineet viittaavat etelästä tulleeseen asutukseen ja suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin. Eräiden Lapin alueelta löydettyjen luurankojen perusteella on kuitenkin oletettu, etteivät nämä ensimmäiset asukkaat olleet saamelaisia.

Entisaikaan kesäisin helpoin kulkureitti oli vesitie. Talvisin Lapissa liikuttiin poroilla, ja lappalaisten tunnusomaisin ajoneuvo oli ahkio eli pulkka. Myös rekiä ja kelkkoja käytettiin. Talvitiet merkittiin pilkoilla ja risuilla, tikoilla, ja kuoppia tasoitettiin kunnossapidon merkeissä.

Sirkan kylän ensimmäinen uudisasukas tuli Vienasta Tširkkakemijoen varrelta. Kylän nimi juontuu kuitenkin Sirkka-järvestä, joka on Itä-Hämeessä yleinen vesistön nimi ja tarkoittaa vadenkertymää. Kittilän Taatsin seidalta on löytynyt hauenluita, joita on uhrattu 1000–1100-luvuilla.

Miten Kittilän kievarit ja varhainen matkailu kehittyivät?

Matkailijoita kävi Lapissa silloin tällöin jo 1700-luvulla, ja Kittilään sekä Pallakselle retkeiltiin 1800-luvulla. Sirkan kylässä oli 1860-luvulla kievari Juho Sirkan talossa; myöhemmin kievari oli Pihkalassa ja Kuusikossa. Vuonna 1866 perustettiin kievarit Rauhalaan ja Rovaseen (Pöntsö). Pöntsön kievari oli erittäin kuuluisa ja suosittu.

Kittilän ja Rovaniemen välille avattiin tielinja vuonna 1858. Soratie valmistui vuonna 1889, ja 24. syyskuuta pidettiin ”kruunun tien syyni”, jossa tie annettiin kunnan haltuun. Rovaniemen

Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirjassa vuodelta 1895 kirjoitettiin Kittilästä: ”Ja jos ei halua tunkeutua syvemmälle sydänmaihin, niin tarjoaa jo Kittilän kirkonkylän seutu osapuilleen kuvan Lapista. Kylän lähellä on mahtava Levitunturi, jonka huipulta näkee laajat maisemat.”

Miten auto, Pallaksen matkailu ja Lapin sota vaikuttivat Kittilään 1900-luvulla?

Auto tuli Kittilään ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Kun postiauto alkoi liikennöidä kerran viikossa vuonna 1923, alkoi Kittilässä linja-autoliikenne.

Pallastunturista tuli matkailukohde tunturihiihdon vilkastuessa 1930-luvulla. Suomen matkailijayhdistyksellä oli aluksi vaatimaton maja Pallasjärven rannalla, kunnes vuonna 1938 valmistui funkistyylinen matkailuhotelli. Hotelli tuhoutui saksalaisten räjäyttämänä Lapin sodassa lokakuussa 1944. Uusi hotelli vihittiin käyttöön vuonna 1948. Matkat hotellille tehtiin porojen vetäminä Muoniosta vuoteen 1956 asti, jolloin hotellille rakennettiin autotie. Samana vuonna viitoitettiin polku Pallakselta Enontekiön Hettaan.

Kittilän vuonna 1831 valmistunut kirkko on yksi kylän harvoista rakennuksista, jotka säilyivät saksalaisten tuhopoltolta Lapin sodassa 1944–1945.

Miten Kittilän kulta löydettiin ja miten lentoliikenne kehittyi?

Vuonna 1986 kunnostettiin kirkonkylän ja Pokan välistä tietä. Kallioleikkauksen räjäytyksessä löydettiin karkeaa kultaa sisältävä kivi, ja Geologinen tutkimuslaitos alkoi tutkia mahdollista esiintymää. Kauppa- ja teollisuusministeriö myi valtauksen ruotsalaiselle Riddarhyttan Resources Ab:lle vuonna 1998.

Kittilän lentoasema rakennettiin 1980-luvulla. Finnair aloitti säännöllisen lentoliikenteen helmikuussa 1987 ja päivittäisen liikenteen helmikuussa 1990. Vuonna 1999 Rovaniemen ammattikoulutuksen kuntayhtymä perusti kirkonkylään Levi-instituutin, jossa koulutettiin ihmisiä matkailukeskusten tarpeisiin.

Vuonna 2002 Agnico Eagle Mines kiinnostui kultaesiintymästä, ja vuoteen 2005 mennessä se oli siirtynyt yhtiön täysin omistukseen. Kaivoksen rakennustyöt käynnistettiin kesällä 2006, ja kaupallinen tuotanto alkoi keväällä 2009. Vuonna 2016 kunnassa oli yli 6 000 asukasta ja Lapin pienin työttömyysprosentti. Vuonna 2023 muuttovoittoisen kunnan ylijäämä oli yli 11 miljoonaa euroa. Kittilä on kuulunut Suomen elinvoimaisimpien kuntien joukkoon – vuonna 2025 se oli Manner-Suomen kolmanneksi elinvoimaisin Espoon ja Helsingin jälkeen.