Mantereenlinna – muinaislinna Hämeenlinnan Käikälässä
Lyhyesti
Mantereenlinna on mahdollinen muinaislinna Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Käikälässä, Vanajan kirkosta runsaan kilometrin päässä idässä. Mantereenvuori kohoaa yli 50 metriä Katumajärven pintaa korkeammalle, ja sen laella on kivistä rakennettuja vallien jäännöksiä. Arvellaan, että linna olisi ollut käytössä rautakauden viikinkiaikana 800–1000-luvuilla.
- Kanta-Häme
- Muinaislinna
- Viikinkiaika
Missä Mantereenlinna sijaitsee?
Mantereenvuori sijaitsee Vanajan kirkosta runsas kilometri itään Katumajärven länsirannalla, Puketin saarta vastapäätä. Vuori kohoaa yli 50 metriä järven pintaa korkeammalle, ja siinä on kolme suurta kallioaluetta.
Mäki on järven puolelta jyrkkärinteinen, mutta lännen suunnassa rinteet ovat loivat. Juuri tämä luonnollinen suoja teki paikasta otollisen linnapaikan, kuten monessa muussakin Hämeen muinaislinnassa. Vuoren laella, joka on kooltaan 200×100 metriä, sijaitsee muinaislinnan suojavarustusten mahdollisia jäännöksiä.
Millaisia varustuksia Mantereenlinnassa on?
Mantereenlinnan varustukset ovat kivistä rakennettuja valleja, jotka sijaitsevat kahdessa notkelmassa. Mäen länsireunalla on kaksi kivivallia, joissa on kaksi hyvin säilynyttä porttiaukkoa. Mäen pohjoisosassa oleva porttiaukko ennallistettiin vuonna 1973. Eteläisen portin kivivalli on 12 metriä pitkä, ja sitä voi pitää osittain luonnon muovaamana.
Vallit on rakennettu monen kokoisista kivistä. Suurimmat ovat ihmiselle hankalia käsitellä, ja niiden välissä on kivettömiä rakoja. Puolustuksen kannalta tärkeistä kohdista puuttuu suojavarustuksia, mikä on herättänyt ihmetystä.
Vesihuolto oli muinaislinnojen koetinkivi. Mantereenlinnavuorella onkin havaittu rakenne, jota on pidetty vesisäiliönä. Vastaava huoli vedensaannista koskee muitakin Hämeen linnavuoria, esimerkiksi Kuivaketveleen linnavuorta.
Ketkä ovat tutkineet Mantereenlinnaa ja milloin?
Mantereenlinnalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivauksia, mutta sitä on tutkittu pintapuolisesti useaan otteeseen. Ensimmäisenä vuorossa oli Hjalmar Appelgren vuonna 1886, ja hänen jälkeensä paikalla kävivät muun muassa Axel Olai Heikel, Julius Ailio, Jouko Voionmaa ja Anja Sarvas. Viimeisin pintapuolinen tutkimus tehtiin vuonna 1999 Sirkka-Liisa Seppälän toimesta.
Tutkijoiden näkemys valleista on jakaantunut. Appelgren, Sauramo ja Jussi-Pekka Taavitsainen pitivät Mantereenvuoren valleja ihmisen rakentamina, mutta Ailio ja Voionmaa eivät. Myöhemmät raportit eivät asiaa enää suoraan kyseenalaista. Kaivausten puuttumisen vuoksi linnan muodosta ja käyttöajasta ei ole tarkkaa tietoa.
Mistä ajasta Mantereenlinna on peräisin ja miten sitä hoidetaan?
Arvellaan, että Mantereenlinna olisi samanaikainen muiden Hämeen muinaislinnojen kanssa. Todennäköisesti se on silloin ollut käytössä rautakauden sotaisana viikinkiaikana 800–1000-luvuilla, kun novgorodilaiset ja karjalaiset tekivät hävitysretkiä Hämeeseen. Hjalmar Appelgren totesi vuonna 1891 Suomen muinaislinnat -teoksessaan linnan porttivarustusten säilyneen verrattain hyvin muihin Suomen muinaislinnoihin nähden. Muinaislinnoja on ollut muuallakin Suomessa, sillä Sastamalan Tyrväällä Kokemäenjoen luusuassa sijaitsevalla Hiukkasaaressa on mahdollisesti ollut muinaislinnan jäänteitä.
Linnavuoren aluetta hoidetaan, jotta muinaislinnan maanpäälliset rakenteet näkyisivät paremmin. Tavoitteena on myös parantaa kohteen soveltuvuutta opetus- ja matkailukäyttöön. Linnalle pääsee Hämeenlinna-Turenki-tieltä (seututie 290) lähteviä polkuja myöten. Alue sijaitsee lähellä Hämeenlinnaa, ja matkan varrella kannattaa tutustua myös Vanajan kirkkoon.