Metsänväki – suomalaisen kansanuskon metsänhaltijat ja taikavoima

Mikä on metsänväki suomalaisessa kansanperinteessä?

Suomalaisen kansanperinteen mukaan metsällä oli oma väkensä: haltijoita ja olentoja, joilla oli usein johtaja. Monissa perinteissä tätä metsän kuningasta kutsuttiin Tapioksi, ja hänen emäntänsä oli Mielikki. Joskus metsän johtajana esiintyi sen sijaan naispuolinen Tapiotar.

Hyviin olentoihin kuuluivat metsän piiat, sinipiiat, metsän tyttäret, metsänneitsyet ja metsän pojat. Tarinan mukaan he olivat metsän johtajien palvelijoita tai lapsia, ja heidän tehtävänään oli usein metsän siivous ja kaunistus. Varsinkin naispuoliset olennot kuviteltiin itsekin lumoavan kauniiksi.

Metsässä asui myös riistanhaltijoita, joilta pyydettiin riistaa uhrein ja loitsuin. Myös metsän kuninkaalta pyydettiin saalista. Useissa muistiinmerkityissä loitsuissa häntä pyydetään tulemaan avuksi kultaisena, iso kurikka kädessään.

Mitkä metsän olennot olivat vaarallisia ihmiselle?

Kaikki metsän väki ei ollut ihmisen ystävä. Kansanuskon mukaan metsässä asui myös arvaamattomia tai vihamielisiä olentoja, kuten maahisia, metsähiisiä, menninkäisiä ja keijuja. Nämä saattoivat sairastuttaa, eksyttää tai lumota ihmisen, joka kulki metsässä tai tuli niiden valtapiirille.

Menninkäisten kerrottiin voivan eksyttää metsässä kulkevan nurinkuriseen maailmaan. Metsässä saattoi olla myös noidankehä, alue, johon joutunut lumoutui – noidankehää saattoi merkitä esimerkiksi sienten kehä. Näkkiin verrattava Mettänviepä on taruolento, jolla on toisinaan peloteltu lapsia, etteivät nämä eksyisi metsään.

Miten metsän viha tarttuu ihmiseen?

Metsän väki oli myös taikavoima, jota oli eri puolilla metsää. Kansanuskon mukaan väki saattoi tarttua ihmiseen, jos metsässä ei käyttäytynyt kunnioittavasti tai jos loukkaantui tai pelästyi siellä. Tartunta aiheutti sairauden, joka tunnettiin muun muassa nimillä metsän väki ja metsän viha.

Tässä merkityksessä väki merkitsi pikemminkin taikavoimaa kuin olentoja, mutta ilmeisesti ainakin toisinaan mukana katsottiin olevan myös olentoja. Ne olivat vain näkymättömiä tai äärimmäisen pieniä.

Mistä metsänväkeä löytää?

Kansanperinteen mukaan metsän väkeä on eniten kaukaisimmissa korpimetsissä. Luonnonkohteista väkeä asuu paljon muun muassa muurahaiskeoissa, puunkoloissa, kivenkoloissa, juurakoissa ja suurissa kannoissa.

Taikavoimaa saattoi löytää myös myrskyn katkaisemien puiden murtumakohdista tai yhteenkasvaneista puista. Myös avoimella paikalla kasvava yksinäinen puu oli tärkeä metsänväen kokoontumispaikka.

Erään perinteen mukaan metsämies saattoi tavata haltijan, jos vuolee kolmen kuninkaan rahoista hopeaa ja loitsii. Jos hän vielä kumartaa kolmesti eikä pelkää, metsänhaltija tulee juttelemaan metsästysasioista. Hänen kerrotaan olevan harmaapartainen, ystävällinen ja hyvin pukeutunut.