Outokummun historia: Kuusjärvestä kaivoskaupungiksi

Miksi Kuusjärvestä tuli Outokumpu?

Outokumpu sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Vielä vuoden 1967 loppuun asti paikkakunnan nimi oli Kuusjärvi.

Nimi viittasi maalaiskuntaan, jonka elämä muuttui kaivostoiminnan myötä. Vuonna 1968 Kuusjärven maalaiskunnasta tuli Outokummun kauppala.

Kauppala muuttui kaupungiksi vuonna 1977. Nimenmuutoksen taustalla oli kaivoksen kumpu, joka antoi kauppalaksi tulemisen myötä nimen koko kunnalle.

Kaivostoiminta vaikutti voimakkaasti kunnan identiteettiin. Se näkyi hallinnossa, nimessä ja siinä, miten paikkaa alettiin kuvata ulospäin.

Saman maakunnan kaupunkien kehitystä voi verrata toisiinsa, sillä Joensuun vaiheet, Lieksan vaiheet ja Nurmeksen vaiheet kertovat myös Pohjois-Karjalan asutuksen ja hallinnon muutoksista.

Mistä Outokummun kaivoshistoria ja kaivosmaisema kertovat?

Outokummun kaivos toimi vuosina 1913–1989. Nykyisin kaivosalue on museona.

Kaivoskumpu erottuu ympäristöstä selvästi erottuvana mäkenä. Sen päältä avautuu laaja näköala.

Vanha kaivostorni on säilynyt maamerkkinä kaupungin keskustassa. Torni ja kumpu muistuttavat työstä, joka antoi paikkakunnalle sen nykyisen nimen.

Vuosina 1971–1985 kunnan alueella toimi myös Vuonoksen kaivos. Sen toiminta-aika oli selvästi Outokummun kaivosta lyhyempi.

Kaivoksen historiasta on kirjoitettu myös kirjoissa. Outokumpulainen Esko-Pekka Tiitinen on kuvannut Outokummun historiaa romaanissa Kiven sylissä, joka ilmestyi vuonna 2011. Kirjassa seurataan kuvitteellisen Vänskän suvun kautta kaivoskylän syntyä ja myöhempiä vaiheita.

Kaivostyöstä kertoo lisäksi outokumpulaisen Arto Hakolan kirja Kaivostyön historia. Molemmat teokset kytkevät kaivoksen vaiheet tavallisten ihmisten elämään.

Miten Outokummun vaakuna kuvastaa kaivosta ja Kuusjärveä?

Kaivostoiminnan merkitys näkyy Outokummun vaakunassa. Vaakuna vahvistettiin 18. huhtikuuta 1953.

Vaakunassa käytetty kuusikoro viittasi alkuperäiseen kunnan nimeen Kuusjärveen. Kuparin symboli viittasi kaivokseen.

Vaakunan suunnitteli heraldikko Olof Eriksson. Vaakuna otettiin muuttamattomana Outokummun vaakunaksi.

Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli Kuusjärven kirkko. Sen suunnitteli lääninarkkitehti Ferdinand Öhman, ja se rakennettiin vuonna 1878.

Myöhempi Outokummun kirkko on rapatusta tiilestä tehty rakennus. Sen suunnittelivat Bertel Liljeqvist ja Samuel Salvesen, ja se valmistui vuonna 1955.

Partalanmäen kaupunginosassa sijaitsee Outokummun ortodoksinen kirkko. Se vihittiin käyttöön vuonna 1954, ja sen on suunnitellut rakennusmestari Uuno Korhonen.

Mitä kuntaliitosselvityksissä Liperin ja Joensuun kanssa tapahtui?

Outokumpu ja Liperi ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta.

Outokummun kaupunginvaltuusto päätti 27.11.2006 yksimielisesti liitosselvityksen tekemisestä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntaliitossopimuksen 18.6.2007.

Mahdollisesta kansanäänestyksestä ei tehty päätöstä. Myös aikataulu oli avoin, ja liitos olisi voinut tapahtua vuosien 2008–2011 välillä.

Kunnilla oli jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. Liperin kunnanhallitus kuitenkin torjui yhdistymissopimuksen kesäkuussa 2007, joten liitos ei toteutunut.

Syksyllä 2012 Outokumpu ja Joensuu päättivät aloittaa kuntaliitosselvityksen, vaikka kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Outokummun kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 2014 olla hyväksymättä liitosta.