Nurmeksen historia – Pielisen asutuksesta kaupungiksi

Mistä Nurmeksen nimi ja varhainen asutus ovat peräisin?

Nurmes sijaitsee Pielisen pohjoispäässä Pohjois-Karjalassa. Keskustan keskeisin osa on harjulla Nurmesjärven ja Pielisen välissä. Kaupungin nimi tulee Nurmesjärvestä, ja sana nurmes palautuu karjalan kielen sanaan nurmi. Sen merkitys on niitty, esimerkiksi rantaniitty. Nykyisen Nurmeksen naapurina koillisessa on Kuhmo, pohjoisessa Sotkamo ja lännessä Rautavaara.

Muinaislöydöt kertovat ihmisten liikkuneen Nurmeksen alueella ainakin neljän vuosituhannen ajan. Pielisen rannoilla kalastettiin aikana, jolloin rannat olivat 3–4 metriä nykyistä järvenpintaa ylempänä. Esihistorialliseen saamelaisasutukseen viittaavat paikannimet Jurtti, Kurtsunpuro ja Kujanki.

Ensimmäinen asiakirjamaininta Nurmeksesta asutuspaikkana on vuodelta 1556. Tuolloin siellä ilmoitettiin asuvan viitisenkymmentä ortodoksikarjalaista. Nurmes kuului Käkisalmen läänin mukana Venäjän valtakuntaan.

Valtakunnanrajan muutos muutti myös asutusta. Kun alue siirtyi 1600-luvun alussa Ruotsille, karjalaisia muutti Venäjälle. Tilalle saapui luterilaisia uudisasukkaita Savosta ja Kainuusta, ja asutus alkoi levitä nopeasti.

Miten Nurmeksen seurakunta syntyi ja mitä Simo Hurtalle tapahtui?

Pielisjärven luterilainen seurakunta perustettiin vuonna 1638, ja samalla rakennettiin sen ensimmäinen kirkko. Emäkirkko siirrettiin kuitenkin Lieksaan, jolloin Nurmeksen kirkko jäi kappeliksi. Sen ensimmäinen pappi oli Lauritsa Laurinpoika Hallitius. Vuosien 1656–1657 ruptuurisodassa hän johti talonpoikia venäläisten ja ortodoksikarjalaisten yrittäessä ryöstellä Nurmesta.

Vuonna 1652 Nurmes tuli osaksi Kajaania Pietari Brahen alaisuuteen. Pitäjä kehittyi, ja yhteydet Kajaaniin sekä Ouluun vahvistuivat. Kehityksen suunta muuttui 1680-luvulla alkaneella veronvuokraajien eli arrendaattorien valtakaudella. Heistä tunnetuin oli Simon Affleck, jota kutsuttiin Simo Hurtaksi.

Veronvuokraajat yrittivät alistaa talonpojat maaorjiksi. Asukkaita muutti etelään, ja asutus harveni. Vuonna 1697 talonpojat nousivat kapinaan ja karkottivat veronvuokraajat. Myöhemmin isonvihan jäljiltä puolet pitäjästä oli autiona.

1700-luvulla Stenius-kirkkoherrat vaikuttivat voimakkaasti pitäjän elämään. Jakob Stenius vanhempi, kansan suussa Korpi-Jaakko, opetti seurakuntalaisia viljelemään soita. Kaskiviljely alkoi väistyä, ja peltomaan tarve hajautti taloja takamaille. Vuodesta 1775 lähtien pelto- ja niittyala laajeni jyrkästi. Nurmes alkoi kehittyä karjapitäjäksi.

Miten Nurmeksesta tuli itsenäinen pitäjä ja miten sen rajat muuttuivat?

Vuonna 1808 rautavaaralaissyntyinen räätälinoppipoika Olli Tiainen nousi Pielisjärven talonpoikien johtajaksi ja sissipäälliköksi. Talonpojat ryhtyivät puolustamaan kotipitäjäänsä venäläistä hyökkääjää vastaan. Tiainen saavutti sekä alaistensa että Savoa puolustaneen eversti Sandelsin luottamuksen. Venäläiset pidettiin poissa siihen asti, kun Suomen armeija vetäytyi Ruotsin puolelle.

Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 Karjalan ylistä kihlakuntaa edusti nurmeslainen Henrik Ullgren. Hän oli pitäjän luottamusmies ja esikuvallisena pidetty maanviljelijä. Seuraavana vuonna, 1810, Nurmes itsenäistyi Pielisjärven seurakunnan kappelista.

Pitäjän rajat muuttuivat useaan otteeseen. Vuonna 1868 Pielisjärven länsiosista perustettuun Juukaan liitettiin myös Nurmeksen eteläisiä kyliä. Rautavaara muodostettiin vuonna 1874 Nurmeksen länsiosista ja Nilsiästä liitetyistä alueista. Vuonna 1903 Jonkerin alue siirrettiin Nurmeksesta Kuhmoniemeen.

Nurmeksen luoteisosista muodostettiin vuonna 1910 Valtimon kunta. Sen erillinen kunnallinen historia päättyi, kun Valtimo liittyi takaisin Nurmekseen 1. tammikuuta 2020. Nykyinen kaupunki käsittää entisen kauppalan, Nurmeksen maalaiskunnan ja Valtimon kunnan alueet.

Miten Nurmeksen kauppala rakennettiin paloturvalliseksi?

Nurmeksen kauppala perustettiin vuonna 1876 lähes asumattomalle harjulle, parin kilometrin päähän kirkonkylästä. Julius Basilier piirsi asemakaavan Ferdinand Öhmanin suunnitelmien pohjalta. Rakentamista ohjasi erityisesti paloturvallisuus: kauppalasta suunniteltiin säännöllinen ja väljä, katujen tuli olla leveitä ja niiden yhteyteen sijoitettiin puuistutuksia.

Nurmes oli Suomen ensimmäinen kauppala, joka toimi omana, maalaiskunnasta erillisenä kuntanaan. Aiemmin perustetut Ikaalinen ja Iisalmi olivat epäitsenäisiä kauppaloita. Nurmeksen kauppala ja sitä ympäröivä maalaiskunta olivat siis erillisiä kuntia aina vuoden 1973 alussa toteutuneeseen liitokseen saakka.

Kauppalan pinta-ala oli pieni, eikä sen väkiluku kasvanut suureksi. Vuonna 1972 asukkaita oli 2 652. Tärkeimmät elinkeinot olivat teollisuus ja palvelut. Asukkaiden joukossa oli paljon opettajia ja muita virkamiehiä, minkä vuoksi Nurmesta kutsuttiin ”herrojen kauppalaksi”.

Kauppalan poliittinen rakenne oli ennen kuntaliitosta vahvasti oikeistolainen. Isänmaallinen kansanliike sai eniten kannatusta 1930-luvun kunnallisvaaleissa. Sodan jälkeen suosituimpia olivat liberaalinen kansanpuolue ja kokoomus. SKDL ei saanut kauppalan valtuustoon yhtään valtuutettua ennen maalaiskunnan liittämistä.

Miten Nurmeksesta tuli kaupunki ja milloin Valtimo liittyi siihen?

Talvisodan aikana Nurmesta ja Valtimoa pommitettiin usein, ja siviiliväestöä oli evakuoituna Pohjanmaalla. Nurmeksessa toimi 23. sotasairaala. Sen sirpalesuojaan osunut pommi surmasi 21 henkilöä 23. tammikuuta 1940. Talvisodan jälkeen Lokinlammen alueelle perustettiin uusi varuskunta, jossa koulutettiin myös vapaaehtoisia virolaissotilaita.

Jatkosodan taistelut käytiin kauempana. Porokylän ja Akkosalmen alueilla tehtiin Salpa-linjan linnoitustöitä. Koko Salpalinja, Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja, oli pituudeltaan 1 200 kilometriä ja koostui sadoista linnoitteista. Vuosina 1941–1942 Nurmeksessa palveli myös saksalaisia sotilaita lääkinnän, ilmatorjunnan ja ilmavoimien tehtävissä. Toisessa maailmansodassa menehtyi yli 200 nurmeslaista ja yli 100 valtimolaista sotilasta.

Sodan jälkeen Nurmekseen tuli uusia asukkaita Karjalasta Suojärven ja Suistamon alueilta. Ortodoksinen kirkko rakennettiin 1950-luvun lopulla. Herättäjäjuhlat järjestettiin Nurmeksessa vuonna 1950. Samaan aikaan Pohjois-Karjalan maakuntakeskukseksi oli kehittymässä Joensuu, joka oli kasvanut koskien, kanavan ja puuteollisuuden varaan Pielisjoen suulla. Myös idässä, Kainuun puolella, Sotkamon historia: kivikaudesta Kainuun vauraaksi kunnaksi kertoo seudusta, jonka asuttaminen ulottuu kivikaudelle saakka.

Nurmeksen maalaiskunta liitettiin kauppalaan vuoden 1973 alussa. Sitä ennen kuntien rajana olivat lännessä Rajakatu ja idässä Mikonsalmen silta. Nurmeksesta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1974, ja kaupungin vaakunaksi otettiin kauppalan vaakuna. Maalaiskunnan liittämisen jälkeen suurimpia puolueita ovat olleet keskusta ja SDP. Valtimon liittyminen vuoden 2020 alussa laajensi kaupunkia jälleen.