Ruoveden historia – erämaista sahojen pitäjäksi

Mistä Ruoveden varhaisasutus ja keskiajan eräomistukset kertovat?

Ruoveden alueella oli asukkaita kampakeramiikan ajalla noin 4000–5000 vuotta sitten. Varhaista asutusta tunnetaan ainakin Visuvedeltä sekä eräistä Tarjanneveden ja Jäminginselän saarista. Alueen asutushistoria ulottuu siten paljon pidemmälle kuin Ruoveden oman pitäjän perustamiseen.

Kaikista varhaisista vaiheista ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Seudulla otaksutaan liikkuneen lappalaisia sellaisina aikoina, joilta ei ole esinelöytöjä. Lapinraunioiksi kutsuttujen kivikasojen alkuperää ei ole pystytty varmistamaan. Nimitys ei siis yksin ratkaise sitä, kuka kivikasat teki.

Keskiajalla Ruoveden seutu oli yläsatakuntalaisten erämaata. Omistuksia oli Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän ja Vesilahden talollisilla. Ruoveden keskiaikaiset yhteydet näihin pitäjiin perustuivat siis eräomistuksiin, eivät vielä myöhempään kuntajakoon.

Milloin Ruovesi erotettiin Suur-Pirkkalasta?

Eränkäynti päättyi, kun kuningas Kustaa Vaasa lakkautti eräomistukset 1500-luvun puolivälissä. Tämän jälkeen Ruoveden seudulle alkoi saapua uusia asukkaita Savosta. Eräomistusten lakkauttaminen ja savolaisen asutuksen saapuminen kuuluivat näin samaan asutushistorian murrokseen.

Ruoveden ensimmäisenä pappina mainittiin nimeltä Olavi Matinpoika Sarkki vuonna 1560. Ruovesi erotettiin Suur-Pirkkalasta vuonna 1576. Papin nimeltä tunnettu maininta ajoittuu siis jo aikaan ennen erottamista.

Myöhemmin Ruovedestä erotettiin Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula ja Pohjaslahti. Ruoveden pitäjän alue oli siten aikaisemmin nykyistä kuntaa laajempi. Näiden paikkakuntien yhteys Ruoveteen on osa sen alueellista historiaa.

Nykyinen Ruovesi sijaitsee Pirkanmaalla. Sen naapurikuntia ovat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Tampereen keskustaan on Ruovedeltä matkaa 73 kilometriä.

Mitä Ruovedellä tapahtui Suomen sodassa ja Runebergin Ritoniemen vuosina?

Suomen sodan aikana Ruovedellä toimi sissiosasto, jota johtivat Ruoveden komppanian lippumies ja vääpeli Jakob Johan Roth sekä kersantti Carl Johan Spoof. Osasto suoritti useita onnistuneita kaappauksia venäläisten selustassa. Tapahtumat tunnetaan Rothin ja Spoofin sissiretkenä.

Runoilija Johan Ludvig Runeberg toimi 1820-luvulla kotiopettajana af Enehjelmin suvun omistamassa Ritoniemen kartanossa. Metsästysretkillään hän tutustui Kurusta kotoisin olevaan vänrikki Carl Gustaf Polvianderiin. Tämä oli ollut Suomen sodassa porilaisten lipunkantajana ja tuli yhdeksi vänrikki Stoolin esikuvista.

Mahdollisia esikuvia olivat myös af Enehjelmin sukulainen, vänrikki Fredrik Adolf Pelander, joka asui Ritoniemen kartanon pihan tuvassa, sekä Ruoveden silloinen nimismies, kapteeni Kaarle Palmroth. Vänrikki Stoolin esikuvaa ei siten yhdistetä vain yhteen Ruovedellä kohdattuun henkilöön.

Runebergin otaksutaan saaneen Ruovedellä viettämänään aikana kimmokkeen myös Hirvenhiihtäjät-runoelmaansa. Ruoveden yhteys taiteeseen ei rajoitu Runebergiin: Akseli Gallen-Kallela vietti aikaa Pekkalan kartanolla.

Milloin Ruovedelle perustettiin kansakoulu ja kunnansairaala?

Ruoveden ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1869. Kunnansairaala puolestaan avattiin vuonna 1881. Molemmat kuuluvat paikkakunnan koulutuksen ja julkisten palvelujen historian keskeisiin vaiheisiin.

Kunnansairaalalla oli merkitystä myös koko Suomen terveydenhuollon historiassa. Se oli maan ensimmäinen maaseudulla toiminut kunnansairaala. Ruoveden sairaalan perustaminen oli siten muutakin kuin paikallinen palvelu-uudistus.

Mitä Ruovedellä taisteltiin sisällissodassa ja mikä oli Kaukolan siirtoväen kohtalo?

Vuoden 1918 sisällissodan aikana Ruovedellä taisteltiin Pihlajalahden ja Jäminkipohjan suunnalla sekä Väärinmajan kylässä. Ruoveden taistelut liittyivät punakaartin tavoitteeseen vallata Haapamäen risteysasema Keski-Suomessa.

Paikalliset taistelupaikat olivat näin yhteydessä laajempaan sotilaalliseen tavoitteeseen. Taisteluista muistuttaa Väärinmajassa sijaitseva muistomerkki, joka on Ruovesi–Vilppula-tien varressa.

Jatkosodan jälkeen Ruovedelle asutettiin Kaukolan siirtoväkeä. Tämä kuuluu pitäjän myöhempään asutushistoriaan: Ruovedelle saapui jälleen uusia asukkaita, nyt sodan jälkeisen siirtoväen asuttamisen yhteydessä.

Miksi Ruovesi tunnettiin seitsemän vientisahan pitäjänä?

Ruovesi tunnettiin aiemmin seitsemän vientisahan pitäjänä. Sahat toimivat eri puolilla kuntaa, ja mekaaninen metsäteollisuus muodosti vahvan perustan Ruoveden teollisuusrakenteelle koko 1900-luvun ajan.

• Pohjan Saha Oy toimi Jäminkipohjassa.
• Kovetun Saha Oy toimi Muroleessa.
• Kotvio Oy toimi kirkonkylässä.
• Visuvesi Oy toimi Visuvedellä.
• Väärinmajan Saha toimi Ylä-Väärissä.
• Aimon Saha toimi Visuvedellä.
• Toivo Lahtisen Saha toimi Mustajärvellä.

Sahateollisuudesta on jäljellä kaksi sahayritystä. Seitsemän vientisahan aika kertoo siksi teollisuuden aiemmasta laajuudesta, ei nykyisestä sahojen määrästä. Kunnan suurimpia työnantajia ovat Ruoveden kunta, Pihlavan Ikkuna Oy ja Sonoco Alcore.

Miten Ruoveden naapurikuntien rajat ovat muuttuneet?

Ruoveden naapurikuntien nimet ja rajat ovat muuttuneet kuntaliitoksissa. Teisko liitettiin Tampereeseen vuonna 1972. Pohjaslahti puolestaan liitettiin Vilppulaan ja Virtoihin vuonna 1973.

Vuonna 2009 Kuru liitettiin Ylöjärveen ja Vilppula yhdistettiin Mänttä-Vilppulaan. Teisko, Pohjaslahti, Kuru ja Vilppula kuuluvat näin Ruoveden entisiin naapurikuntiin.

Ruovedellä toimi myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Se aloitti toimintansa 4.5.2009 ja siirtyi Mänttä-Vilppulaan vuonna 2012.