Simon historia: jokisuusta Asemakylään

Mistä Tainiaron haudat kertovat Simon varhaisesta asutuksesta?

Simon vanhinta asuinaluetta ovat Simonkylän jokisuualue sekä Simo- ja Maksniemen rannikkoseudut. Vanhin tieto Simonkylän asutuksesta on 1300-luvulta.

Simon Tainiarolta on löytynyt laaja hautapaikka, jonka iäksi on arvioitu noin 6500 vuotta. Alueelta on löydetty yli sata hautaa, keramiikkaa sekä viherliusketta, jota on pidetty arvokkaana.

Maisemassa Simojokisuu erottuu edelleen. Joki on kulkenut kunnan läpi pitkään, ja asutus on hakeutunut sen suulle sekä rannikon tuntumaan.

Miten savolaisten muuttoliike vaikuti Simon asutukseen?

1500-luvulla Simon väestö kasvoi savolaisten muuttoliikkeen seurauksena. Kasvu näkyi erityisesti Simonkylän ja Simoniemen asukasluvussa.

Simo tunnettiin erityisesti suurtiloista ja kalastajista. Nykyisten asemakylien alueilla asutus oli vähäistä. Muutamat lohenkalastajat olivat asettuneet koskien tuntumaan.

1800-luvulla Simonkylä oli edelleen Simon tärkein keskus. Asutus alkoi kuitenkin pikkuhiljaa laajeta Simojoen rantoja pitkin.

Miten Simon kunnan rajat ja Asemakylä syntyivät?

Vuonna 1865 suuressa kuntauudistuksessa Simon kunta sai varsinaiset rajansa, vaikka aluetta oli jo kauan kutsuttu Simoksi ja asukkaita simolaisiksi. 1800-luvulla Kemi, suuri osa nykyistä Ranuaa ja pienet määrät Tervolaa kuuluivat Simoon. Kemi erotettiin omaksi kunnakseen jo 1869.

Vuonna 1903 Simossa tapahtui merkittävä tapahtuma nykyisen keskustan kannalta. Kun Oulusta lähdettiin jatkamaan rautatietä kohti pohjoista, kulki rautatie suunnitelman mukaan keskeltä erämaata ohittaen Simonkylän.

Rautatietä harkittiin kaarrettavaksi kohti rantaa, jotta se kulkisi Simonkylän läpi. Ajatusta pidettiin liian kalliina, ja rautatie päätettiin vetää Simon poikki. Näin syntyi Simon nykyinen keskusta, Asemakylä.

Aseman läheisyyteen syntyi nopeasti uusi rakennuskanta. Asemakylän väkiluku kasvoi reilusta sadasta reiluun 450 asukkaaseen vuoteen 1910 mennessä. Samalla Simonkylä menetti asemansa Simon hallintokeskuksena.

1800–1900-lukujen vaihteessa Simon väestö muuttui merkittävästi. Suurtilalliset pitivät edelleen valtaa, mutta valtaväestö alkoi muuttua Kemin teollisuuden työpaikkojen vaikutuksesta työläisvaltaiseksi. Kauemmas sisämaahan syntyi pientä sahateollisuutta 1930-luvulla. Laajoille lakeuksille perustettiin suuria karjatiloja ja perunapeltoja. Peruna on vielä nykyäänkin yksi Simon tärkeimmistä vientituotteista.

Mitä Simon kirkko ja jääkärietappi kertovat kunnan historiasta?

Simon nähtävyyksiin kuuluvat vuonna 1846 valmistunut Simon kirkko, joka edustaa myöhempää empiretyyliä, sekä jääkäreiden etappireitistä ja vuoden 1916 Simon kahakasta muistuttava jääkärikämppä patsaineen. Etappitoiminta liittää Simon laajempaan Jääkäriliike-taustaan.

Lapin sodassa Simon keskustaajama ja Maksniemi kärsivät suuria tuhoja. Asemakylän pohjoispuolella sijaitsi saksalaisten asemia.

Simojoen sillat räjäytettiin Lapin sodassa. Simojoki oli sen vuoksi ylitettävä lossilla pitkään sodan jälkeen. Siltayhteys oli tärkeä, sillä katkennut yhteys katkaisi Nelostien. Simonkylä ja Simoniemi säilyivät sodan ruhjeilta.

Miten Simon väkiluku kehittyi sodan jälkeen?

Sodan jälkeen Simon väkiluku kääntyi pienoiseen laskuun, mutta alkoi nousta jälleen 1960-luvulla. Kasvu jatkui 1970-luvulle asti, minkä jälkeen se tasoittui.

1970-luvun lopulla Simoon syntyi uudestaan teollisuutta, ja väestö lähti jälleen nousuun. Tuolloin muuttovoitosta hyötyivät myös syrjäkylät, joihin muutti maanviljelijöiden jälkeläisiä jatkamaan maatiloja. Väestö kasvoi nopeasti 1980-luvulla, mutta tasoittui vuosikymmenen loppupuolella.

1990-luvun laman takia teollisuus ajautui vaikeuksiin ja katosi Simosta. Väestö kääntyi laskuun. Eniten väestöä katosi vuosituhannen vaihteessa 1995–2000, kun asukkaita muutti etelään ja läheiseen kasvukeskukseen Ouluun.

Simo sijaitsee Kemi–Tornion seutukunnassa, mutta on liittynyt osakkaaksi myös Oulunkaaren seutukuntaan sosiaali- ja terveystoimen osalta. Kemi-Tornio on pysynyt pääasiallisena työssäkäyntialueena, mutta 2000-luvulla työssäkäyminen Oulussa on lisääntynyt. Vuoden 2013 alueliitoksen jälkeen Simon ja Oulun välillä on ollut enää yksi kunta.

Kuntaliitoksia on selvitetty useaan kertaan. Vuonna 2005 Kuivaniemen kunta alkoi selvittää tulevaa liitoskuntaa. Simo ehdotti Kuivaniemen liittymistä Simoon, koska keskustaajamien välillä on matkaa vain noin 7 kilometriä. Ehdotus sai Kuivaniemessä vastustusta, ja esteenä oli myös maakuntaraja. Kuivaniemi liittyi lopulta Iin kuntaan.

Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. Kemin ja Simon valtuustot hyväksyivät ehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen. Myöhemmin Simo, Kemi ja Keminmaa neuvottelivat liitoksesta, mutta hanke kaatui Keminmaan vastustukseen. Tämän jälkeen Simo ja Kemi neuvottelivat liitoksesta, jonka Simo torjui. Naapureista Tornio kuuluu samoihin Kemi-Tornion suunnan yhteyksiin.