Suomenlinnan telakka – Viaporin kuivatelakka Susisaaren varrella

Mikä teki Suomenlinnan telakasta tekniikan saavutuksen?

Suomenlinnan telakka eli Viaporin telakka rakennettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla Susisaareen osana laajempaa Suomenlinnan linnoitusta. Suunnittelija Daniel Thunberg sai telakan teknisten ratkaisujen myötä kansainvälistä huomiota. Telakkaa voidaan pitää paitsi linnoituksen historian kannalta keskeisenä, myös saavutuksena tekniikan historiassa.

Kuivatelakan suurempi sisäallas on 140 metriä pitkä ja 50 metriä leveä. Pienempi ulkoallas on 120 metrin pituinen ja 21 metrin levyinen. Telakka-altaisiin johtaa viisi metriä syvä väylä.

Millaisia sotalaivoja Suomenlinnan telakalla rakennettiin Ruotsin saaristolaivastolle?

Telakan rakentaminen aloitettiin vuonna 1750. 1700-luvulla telakalla rakennettiin useita sotalaivoja Ruotsin saaristolaivastoon. Kun Suomesta tuli Venäjän alainen, telakan rooli muuttui: siellä tehtiin lähinnä laivojen korjaustöitä ja telakkaa pidettiin laivojen säilytyspaikkana.

Krimin sodassa vuonna 1855 Englannin ja Ranskan laivastot vaurioittivat telakkaa pahasti. Sama kohtalo koski tuolloin myös muuta Helsingin rannikolla sijainnutta linnoitusta.

Mitä Suomenlinnan telakalla rakennettiin lentokonetehdas vuosina?

Telakan alueella toimi vuosina 1921–1935 Suomen Valtion lentokonetehdas, joka varusti merkittävästi ilmavoimia. Telakalla rakennettiin Suomen ensimmäiset lentokoneet, ja ensimmäiset niistä olivat lisenssillä rakennettuja Caudron G.3 -koneita.

1930- ja 1940-luvulla telakka toimi Suomen laivaston sukellusvenelaivueen tukikohtana sekä huoltopaikkana valtion aluksille. 1940-luku oli seuraava vilkas laivanrakennusaikakausi, kun kauppalaivoja valmistui Suomen ja Neuvostoliiton tarpeisiin. Telakalla rakennettiin myös troolareita sotakorvauksina Neuvostoliitolle.

Mitä Valmet rakensi Suomenlinnan telakalla ja mitä telakalla tapahtuu tänään?

1950-luvulla Valmet Oy, entinen Valtion laivatelakka, piti Suomenlinnan telakkaa sivutoimipisteenään, kun taas Katajanokan telakka toimi päätelakkana. Valmet rakensi Suomenlinnassa muun muassa puutavara- ja asuntolaivoja Neuvostoliittoon sekä proomuja ja losseja Suomeen. Viimeinen Suomenlinnassa rakennettu alus valmistui vuonna 1974, minkä jälkeen Valmet siirsi laivanrakennuksen Vuosaareen ja vuonna 1985 luopui telakasta kokonaan. Suomen teollisuushistoriassa telakoiden rinnalla vaikuttivat myös ruukit ja kartanot, kuten Mustion linna Raaseporissa, jonka ruukinpatruuna Magnus Linder nuorempi rakennutti 1700-luvun lopulla.

Vuonna 1987 Suomen valtio vuokrasi telakan Viaporin Telakka ry:lle, jonka hallinnassa se on ollut siitä lähtien. Telakalla korjataan muun muassa perinteisin käsityömenetelmin vanhoja perinnepuulaivoja, ja alueella on toiminut vuodesta 2021 myös Ferentes Oy. Telakka jatkaa siis samaa perinnettä, joka on yhdistänyt Itämeren linnoitukset vuosisatojen ajan – samaan tapaan kuin kaukana itäisellä Suomenlahdella sijaitseva Svartholman merilinnoitus muistuttaa Ruotsin aikakauden puolustusjärjestelmästä. Yksi tunnetuimmista telakalla rakennetuista aluksista on Suomenlinnan vanha lautta M/S Suomenlinna-Sveaborg vuodelta 1952.