Tornion historia – kauppakaupungista rajakaupungiksi

Millaisessa ympäristössä Tornionjoen suistossa on asuttu muinaisista ajoista lähtien?

Tornionjoen suisto on ollut asutettu viimeisestä jääkaudesta lähtien. Vuoteen 1995 mennessä alueelta oli löydetty 16 muinaista asumusta. Ne ovat samankaltaisia kuin Vuollerimista noin 6000–5000 eaa. löydetyt asumukset. Seudun asutuksen vaiheet ulottuvat siten paljon Tornion kaupungin perustamista kauemmas.

Maisema on kuitenkin muuttunut asutuksen pitkän historian aikana. Suurin osa nykyisestä kaupunkialueesta on noussut merestä vasta viimeisen vuosituhannen kuluessa jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi. Vuoden 1000 tienoilla Tornionjoen suu sijaitsi Kukkolankosken kohdalla, 14 kilometriä nykyisestä keskustasta pohjoiseen. Nykyinen jokisuun kaupunki ei siis ollut samanlainen ympäristö varhaisen asutuksen aikaan.

Jo ennen kaupunkioikeuksia Tornio tunnettiin kauppateiden kohtaamispaikkana. Pohjoisen tuotteista erityisesti lohi ja Lapin turkikset kulkivat sen kautta maailman markkinoille. Kaupungin perustamista edelsi siis vakiintunut kaupallinen asema.

Tornio sai nimensä Tornionjoesta. Joen nimen alkuperästä on kiistelty, mutta nykykäsityksen mukaan siinä esiintyy vanha hämäläinen sotakeihästä tarkoittava sana ”tornio”. Ruotsin tornia tarkoittavaan sanaan perustuvaa selitystä ei enää pidetä uskottavana.

Miten Tornio sai kaupunkioikeudet ja mitä Suensaari tarkoittaa?

Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf määräsi Tornion kaupunkioikeuksista 12. toukokuuta 1621. Kaupunki perustettiin virallisesti Suensaareen. Saaren nimi on mahdollisesti tullut alueen maanomistajalta tai sanasta Swensarö, ruotsalaisten saari. Nimen alkuperä ei siten ole varma.

Perustamisensa aikaan Tornio oli silloisen maailman pohjoisin kaupunki. Kaupunkioikeudet olivat tunnustus asemasta, jonka Tornio oli saavuttanut kaupankäynnin keskuksena 1500-luvun kuluessa. Kauppa oli kaupungin olemassaolon keskeinen peruste, ei vasta perustamisen jälkeen syntynyt elinkeino.

Tornio kasvoi pohjoisen suurimmaksi kauppakaupungiksi ja oli muutamia vuosia Ruotsin kuningaskunnan varakkain kaupunki. Kaupan vilkkaus ei silti merkinnyt suurta asukaslukua. Väkiluku pysytteli runsaan 500 ihmisen tasolla satojen vuosien ajan, vaikka kauppayhteydet ulottuivat Lappiin ja merentakaisille alueille.

1700-luvulla Torniossa vieraili keskieurooppalaisia tutkimusmatkailijoita. Vuosina 1736–1737 Pierre Louis Moreau de Maupertuis saapui Ranskan akatemian tutkimusryhmän kanssa tekemään mittauksia Tornionjoen varrelle. Muun muassa Aavasaksan laelta tehdyt kolmiomittaukset auttoivat todistamaan Maan olevan navoiltaan litistynyt.

Miten Suomen sota muutti Tornion rajakaupungiksi ja vaikutti kaupankäyntiin?

Tornion kaupankäynti alkoi hiipua 1800-luvulla. Kaupunki oli riippuvainen Lapin kaupasta, ja myös vesiliikenteen olosuhteet vaikeutuivat. Maankohoamisen vuoksi joki oli tullut liian kapeaksi vesiliikennöintiin, joten satamaa oli siirrettävä alajuoksun suuntaan.

Vielä suuremman muutoksen toi vuonna 1808 käyty Suomen sota, jonka päätteeksi Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Uusi raja vedettiin Muonionjoen syvintä väylää pitkin ja edelleen Tornionjoen suistoon. Lapin jakaminen kahteen osaan oli Tornion kaupankäynnille kohtalokasta.

Tornion keskustan kohdalla rajalinja poikkesi muuten noudatetusta periaatteesta. Venäjän keisari vaati Tornionjoen syvimmän väylän länsipuolella sijaitsevan Suensaaren Venäjän yhteyteen. Näin myös kaupungin keskusta jäi Venäjän puolelle. Ruotsalaiset puolestaan perustivat rajan länsipuolelle Haaparannan kylän tasapainottamaan Tornion menetystä.

Venäjän vallan aikana Tornio oli pieni varuskuntakaupunki. Kauppa vilkastui lähinnä Krimin sodan ja ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin rajanylityspaikan merkitys korostui. Ensimmäisessä maailmansodassa Tornion ja Haaparannan kautta kulki ainoa yhteys Venäjän ja sen läntisten liittolaisten välillä. Aiemmin kauppaa heikentänyt raja antoi kaupungille nyt toisenlaisen tehtävän.

Miten Tornio oli mukana itsenäistymisessä, sisällissodassa ja Lapin sodassa?

Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 aloitti Tornion historiassa uuden vaiheen. Helmikuussa 1918 kaupungin rautatieaseman alueella käytiin sisällissodan ensimmäisiin kuuluneita taisteluja. Niiden tuloksena Torniossa olleet venäläissotilaat vangittiin.

Tornio menetti varuskuntansa, mutta kaupungin väkiluku alkoi silti kasvaa tasaisesti. Hallinnossa siirryttiin kaupunginjohtajajärjestelmään vuonna 1929. Sitä ennen kaupunkia olivat johtaneet pormestarit, joiden valinnassa perusteina olivat lakitieteen tutkinto ja perehtyneisyys.

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Lapin sota toi taistelut keskustan tuntumaan. Suomen oli rauhansopimuksen ehtona poistettava saksalaiset sotilaat maasta. Oulusta meritse saapuneet suomalaisjoukot tekivät maihinnousun saksalaisten valtaamaan kaupunkiin, ja Torniossa käytiin sodan merkittävin taistelu.

Nopeasti onnistunut takaisinvaltaus ilmeisesti pelasti kaupungin polttamiselta. Vanhoista rakennuksista säilyi esimerkiksi vuonna 1686 valmistunut Tornion kirkko. Sen säilyminen liittyy näin kaupungin sotavaiheisiin, vaikka itse rakennus on peräisin jo Ruotsin vallan ajalta.

Mitkä teollisuudenhaarat ja kuntaliitokset vaikuttivat Tornion kehitykseen sodanjälkeisenä aikana?

Sotien jälkeen Tornion työllisyyttä kannattelivat panimo ja teollisuus. Merkittävä työnantaja oli Lapin Kulta -oluestaan tunnettu, Hartwallin omistuksessa ollut panimo. Tekstiiliteollisuudessa suuria työllistäjiä olivat Kerilonin nailonlankatehdas ja Norlynin sukkatehdas. Myöhemmin tekstiiliteollisuus on kuihtunut olemattomiin.

Outokumpu rakensi Röytän kaupunginosaan 1960-luvulla ferrokromitehtaan, joka valmisti ruostumattoman teräksen raaka-ainetta. Vuonna 1976 siellä käynnistyi myös yhtiön ruostumatonta terästä tuottava tehdas. Terästeollisuus toi sodanjälkeiseen kaupunkiin suuren teollisen tuotannon alan panimon ja tekstiilitehtaiden rinnalle. Röytän satamalla oli tosin jo sotavuosina merkittävä rooli, kun suomalaiset tekivät lokakuussa 1944 Röytän maihinnousun saksalaisten selustaan Lapin sodan alkuvaiheessa.

Tornio oli Suomen pohjoisin kaupunki vuoteen 1960 asti. Tuolloin Rovaniemi muuttui kauppalasta kaupungiksi. Lapin vanhimman kaupungin asema säilyi silti vuonna 1621 perustetulla Torniolla.

Nykyisen alueensa Tornio sai vuonna 1973, kun Alatornio ja Karunki liitettiin kaupunkiin. Nykyisin Tornio on Tornionjokilaakson keskus ja tärkein Suomen ja Ruotsin välinen rajanylityspaikka. Yhteistyötä tehdään paljon Haaparannan kanssa. Kaupungit yhdistävä raja on siten edelleen keskeinen osa Tornion asemaa, kuten se oli jo Venäjän vallan aikana.