Arasalon linnavuori – rautakautinen muinaislinna Ikaalisissa

Missä Arasalon linnavuori sijaitsee?

Arasalon linnavuori sijaitsee entisellä Kyrösjärven saarella Isoröyhiön kylässä Ikaalisissa. Kalliomäki on merkitty nykykarttoihin Linnavuorena, mutta myös Pirunvuoren nimeä käytetään. Viereinen Linnasaari ei ole nimestään huolimatta muinaislinna.

Kallioinen mäki kohoaa noin 24 metriä vedenpintaa korkeammalle, ja sen laki on kooltaan noin 40 × 70 metriä. Kaikki muut mäen sivustat paitsi kaakkoinen sivu ovat jyrkkien kallioseinämien suojaamia. Ennen Kyrösjärven vedenpinnan useita laskuja 1800-luvuilla, jolloin vedenpinta aleni yhteensä noin 4,0–4,5 metriä, vesi ulottui lähelle jyrkänteiden juuria. Linnavuori oli siis aikanaan huomattavasti helpommin puolustettavissa kuin nykyään.

Millaisia rakenteita Arasalon linnavuorella on?

Kaakkoiselle sivustalle, jota kallioseinämät eivät suojanneet, oli rakennettu suojavarustus. Siitä on jäljellä noin 20 metriä pitkä kivinen valli. Vallista erottuu linnanportti, jota maanviljelijät olivat myöhemmin leventäneet hakojen kuljettamisen helpottamiseksi.

Linnanpiha on ollut epätasaista kallioaluetta, jota ei ollut tasoitettu millään tavalla. Suojavarustuksen kivivalli oli kivisintä linnanportin kummallakin puolella, ja pohjoisempana valli muodostui suurista peräkkäisistä kivistä. Tutkimuksissa linnavuorelta on löytynyt myös kivikautiseen käyttöön viittaavia löytöjä sekä rautakautinen sotakirves. Kivivallien jäänteitä kartoitettaessä kuvailtiin samanlaisia kivitarhoja kuin Pentin linnavuorella oli löytynyt.

Mitä Julius Ailion kaivaukset vuonna 1903 paljastivat Arasalon linnavuoresta?

Julius Ailio tutki Arasalon muinaislinnaa ja sen viereistä Talosenlinnaa vuonna 1903. Talosenlinna osoittautui paikalla olevaksi Linnasaareksi, jota erotti Arasalosta noin 50 metriä leveä lahti. Kyrösjärvi oli tuolloin jo laskettu, ja se oli maaduttanut sekä Linnasaaren että Arasalon Salon saareen kuuluviksi niemiksi.

Linnasaari oli vuosia ennen Ailion vierailua kaskettu puuttomaksi, ja Ailio pystyi nopeasti huomaamaan, ettei Linnasaressa ollut koskaan ollut muinaislinnaa. Sen sijaan Arasalon Pirunvuorella muinaislinnan rakenteita näkyi vielä.

Ailion kaivauksissa poistettiin metsäinen turvekerros linnanportin ympäristöstä ja kahdesta kohdasta mäen laelta. Maa-aines oli moreenia, jossa näkyi kulttuurimaannoksen väriä ja joka tuntui ennestään kaivetulta. Muissa avatuissa kohdissa ei huomattu mitään nuotion pohjia merkittävämpää. Ailio päätteli, ettei linnapihalla ollut asuttu pysyvästi ja että oleskelu oli toisinaan ollut vain lyhytaikaista.

Ketkä ovat tutkineet Arasalon linnavuorta?

Ennen Ailiota kohteessa työskenteli Hjalmar Appelgren, joka suoritti arkeologisia kaivauksia vuonna 1891. Vuonna 1998 Olli Soininen teki paikalle perikunnan pyynnöstä tarkastuskäynnin, jossa linnan tilaa ja sen ympäristöä arvioitiin. Arasalon linnavuori kuuluu samaan rautakautisten muinaislinnojen joukkoon kuin esimerkiksi Huntilan linnavuori ja Sutarkullan linnavuori. Samoihin aikoihin muinaislinnoja rakennettiin myös Hämeessä, jossa Laurinkallio Tuuloksessa kohoaa yli 40 metriä Pyhäjärven pinnan yläpuolelle.