Hyrynsalmen historia – kivikaudesta Kuolemanradalle

Milloin Hyrynsalmi asutettiin ja mistä muuttajat tulivat?

Hyrynsalmen vanhimmasta asutuksesta kertovat kunnan keskiosista löytyneet kivikautiset asuinpaikat. Niiden perusteella alueella on ollut ihmisiä jo 8 000 eaa. Vakinaisesti seutu asutettiin kuitenkin vasta 1550-luvulla, jolloin seudulle saapui savolaisia uudisasukkaita.

Asutus ei kuitenkaan saanut rauhassa kasvaa. Venäläiset tuhosivat asutuksen 1570- ja 1580-luvuilla, ja uudelleen alue asutettiin vasta Täyssinän rauhan jälkeen vuonna 1595.

Hyrynsalmen naapurikuntia ovat Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi. Naapurikunnista myös Kuhmon vaiheisiin voi tutustua erikseen.

Milloin Hyrynsalmen seurakunta perustettiin?

Hyrynsalmen seutu kuului aluksi Limingan ja myöhemmin Paltamon seurakuntaan. Oma seurakunta siitä erotettiin jo vuonna 1786. Ristijärven, Suomussalmen ja Puolangan kappelit erosivat Hyrynsalmesta vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, joten Hyrynsalmi oli pitkään laajan metsäseudun kirkollinen keskus.

Hyrynsalmen kirkon rakensivat Jakob ja Carl Rijf, ja se valmistui vuonna 1786. Tyyliltään rakennus on tuolle ajalle tunnusomainen ristikirkko, jonka hallitsevana piirteenä kohoaa normaalia kookkaampi kahdeksankulmainen keskustorni. Istumapaikkoja kirkossa on 700, ja alttaritaulun maalasi oululainen Gustaf Hedman 1830-luvulla.

Kirkolla on myös surullinen osa historiansa: talvisodan aikana sinne koottiin Suomussalmen taisteluissa kaatuneet.

Mistä hyrynsalmelaiset saivat toimeentulonsa ja mitä käsityötaito tunnetaan?

Väestö sai toimeentulonsa pääasiassa maataloudesta ja poronhoidosta. Hyrynsalmi on yhä Suomen eteläisin poronhoitoalue. Raudanpolton hyrynsalmelaiset aloittivat jo keskiajalla, ja kunnan alueelta on löytynyt lukuisia rautahyttejä eli raudanpolttopaikkoja. Kaunislehdon talomuseolla on jäljennös Moisiovaaran Kokkojärven Hyttiniemen hytistä, jota on käytetty 1500-luvulla.

Hyrynsalmelaiset olivat myös käteviä käsistään. Käsityötaitoa edustivat muun muassa tervaveneet, reet ja naisten puvut. Perintöön kuuluu myös Tommi-puukko, jonka takomisen aloitti seppä Kalle Keränen Oravivaaran Mustalahden talossa vuoden 1870 tienoilla.

Miten Hyrynsalmen väkiluku on kehittynyt ja mikä on Kuolemanrata?

Hyrynsalmen väkiluku pysyi pitkään alhaisena. Vielä vuonna 1770 alueella oli vain 24 taloa. Seuraavalla vuosisadalla asukasluku alkoi kuitenkin kasvaa nopeasti: vuonna 1920 asukkaita oli jo 2 408. Kasvu jatkui tasaisesti 1960-luvulle saakka, jolloin poismuutto käänsi kehityksen laskuun. Vuonna 1960 asukkaita oli 6 098, vuonna 1970 enää 5 016 ja vuonna 1985 4 257. Vuonna 2011 asukasluku oli pudonnut 2 722:een.

Jatkosodan aikana vuosina 1942–1944 Hyrynsalmen ja Kuusamon välille rakennettiin kapearaiteinen kenttärata, joka tunnetaan myös nimellä Kuolemanrata. Paikalle rakennettiin myöhemmin Taivalkosken–Ämmänsaaren rata. Nykyisin Hyrynsalmen rautatieasemalla on ainoastaan tavaraliikennettä.