Kaarlelan kirkko – keskiaikainen kivikirkko Kokkolassa

Mihin väkivaltaiseen tapahtumaan Kaarlelan kirkon historiassa liittyy Tarharannan kahakka?

Kaarlelan kirkon vaiheisiin kuuluu yllättävän väkivaltinen jakso: talvella 1597 kirkosta lounaaseen sijaitsevalla Tarharannan niityllä käytiin nuijasotaan liittynyt Tarharannan kahakka. Siinä Hannu Krankan johtamat talonpojat väijyttivät vouti Abraham Melkiorinpojan johtaman ratsujoukon.

Ristikirkon muodon Kaarlelan kirkko sai 1700-luvun lopulla kuningas Kustaa III:n hyväksymien piirustusten mukaisesti. Työtä johti pitäjän tunnettu kirkkoherra ja talousmies Anders Chydenius. Hän oli herätyshenkinen ja valveutunut hengellinen isä, joka muun muassa piti rippikoulunsa päättäneille nuorille raamatunopetusta ja sielunhoidollisia tilaisuuksia. Hänen kuvansa on kirkon saarnatuolin vieressä.

Mitä taideteoksia ja esineistöä Kaarlelan kirkossa on?

Kirkon alttariseinän maalasi tunnettu kirkkomaalari Johan Backman vuonna 1749. Alexandra Frosterus-Såltin maalasi vuonna 1902 alttaritaulun Jeesus rukoilee Getsemanessa sekä kaksi muuta kuorin taulua, Jeesuksen syntymä ja Jeesuksen taivaaseenastuminen.

Seinällä on vuodesta 1736 asti ollut aatelisen Simon Daniel Baronin vaakunakilpi. Hän oli karoliini, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin komppanianpäällikkö ja majuri, ja hänet on haudattu kirkon lattian alle.

Saarnastuoli, jonka toi Ruotsista mukanaan kirkkoherra Jacob Skepperus astuessaan virkaansa 1622, on Suomen vanhimpia. Kaarlelan kirkon vuoden 1784 vaivaisukko on niin ikään eräs Suomen vanhimpia, ja sitä säilytetään kirkossa. Sisäänkäynnin yhteydessä on toinen, edelleen käytössä oleva vaivaisukko, joka on peräisin 1840-luvulta.

Alf Svenforsin rakentama votiivilaiva lahjoitettiin kirkkoon vuonna 1975. Se on Mayflowerin pienoismalli. Sakaristossa on vuonna 1643 hankittu punasamettinen messukasukka, joka on todennäköisesti kolmikymmenvuotisen sodan saalista joko Böömistä tai Baijerista.

Millaiset urut Kaarlelan kirkossa on ja miten niitä on kunnostettu?

Nykyiset 35-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1958 ja järjestyksessään toiset. Ne on rakentanut tanskalainen Frobeniuksen urkutehdas. Toinen tanskalainen urkurakentamo, Bruno Christensen & Sonner, peruskorjasi urut vuonna 1999, jolloin niihin lisättiin muun muassa Setzer-kombinaatiot.

Kirkon sisätiloja on kunnostettu vuosina 1932–34 ja edelleen arkkitehti Erik Kråkströmin ohjauksessa vuosina 1954–55. Kråkström suunnitteli myös kirkon eteläpuolella olevan seurakuntakodin. Vuoden 2019 remontissa korjaus- ja muutostöitä tehtiin kirkon, sakastin että kellarin tiloihin: pintoja maalattiin, alttarikaiteen verhoilu uusittiin, kirkonpenkkejä korjattiin ja äänentoistolaitteet uudistettiin.

Kirkossa pidetään nykyisin pääsääntöisesti joka sunnuntai jumalanpalvelus suomeksi ja ruotsiksi, ja se on sekä Kokkolan suomalaisen että ruotsalaisen seurakunnan käytössä. Kirkko soveltuu myös kasteisiin, vihkimisiin ja hautaan siunaamisiin, ja siellä järjestetään konsertteja. Saman aihepiirin keskiaikaisia kirkkoja ovat muun muassa Keminmaan vanha kirkko ja Pohjan kirkko.