Keskiaikaiset kirkot

Pohjan kirkko – Pyhän Marian kivikirkko Raaseporissa

Lyhyesti

Pohjan kirkko on keskiaikainen kivikirkko entisessä Pohjan kunnassa Raaseporissa, ja se tunnetaan myös Pyhän Marian kirkkona. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1475–1480 nykyisen kivikirkon paikalle, jossa oli aiemmin ollut puukirkko. Kirkon vieressä oleva kellotapuli on rakennettu vuonna 1827.

  • keskiaikainen
  • kivikirkko
  • Raasepori

Milloin Pohjan seurakunta perustettiin ja mikä oli ensimmäinen kirkko?

Pohja erotettiin Karjaasta omaksi seurakunnakseen vuosien 1326 ja 1359 välillä. Samalla nykyisen kivikirkon paikalle rakennettiin seurakunnan ensimmäinen puukirkko. 1300-luvulla rakennettu hirsikirkko purettiin pois kivikirkon tieltä 1470-luvulla.

Puretun hirsikirkon osia on poikkeuksellisesti säilynyt kierrätettynä uuden kirkon kattorakenteessa. Kivikirkon rakentaminen ajoittuu puulustoajoituksen perusteella vuosien 1475 ja 1480 välille. Nykyinen Pohjan harmaakivikirkko muurattiin siis vanhan puukirkon paikalle, ja sen runkohuoneen mitat ovat 30,5 x 16,2 metriä.

Kirkon rakennusmestari on ilmeisesti vastannut aiemmin Karjaan kirkon rakentamisesta. Pohjan kirkosta on löytynyt samoja keskiaikaisia tiilentekijöiden merkkejä kuin läheisestä Karjaan kirkosta sekä muun muassa Turun tuomiokirkosta ja Liedon ja Ruskon kirkoista. Tämän perusteella kaikissa näissä kirkoissa on 1400-luvun jälkipuolella työskennellyt samoja tiilimestareita.

Millaista Pohjan kirkon kaksilaivainen holvaus on?

Pohjan kirkon kaksilaivainen holvaus on Suomessa ainutlaatuinen, sillä vastaavanlainen, sittemmin purettu holvaus on ollut vain Halikon kirkossa. Pohjoislaiva on kapeampi, ja eteläinen holvilaiva on yli kaksi kertaa pohjoislaivan levyinen. Pohjoislaivan holvit ovat ristiholveja, kun taas etelälaivan holvit ovat 12-jakoisia tähtiholveja.

Holvit ja vesikatto ovat eri rakentajaryhmien kädenjälkeä. Vesikaton kattotuolit on selvästi asetettu väärin päin holveja ajatellen: niihin on jätetty tilaa korkeammalle holvinvaipalle, mutta väärälle puolelle. Tämä kertoo työvaiheiden ja tekijöiden erosta tavalla, joka näkyy vielä rakenteessa.

Ainoa keskiajan jälkeen kirkkoon tehty lisäys on kirkon länsipäädyn eteishuone, joka rakennettiin tiilestä vuosina 1848–1849. Kirkon vieressä oleva kellotapuli on rakennettu vuonna 1827. Klaus Fleming kuoli kirkolla tai sen lähistöllä vuonna 1597.

Mitä maalauksia ja lasitöitä Pohjan kirkossa on?

Kirkosta tunnetaan vain muutamia keskiaikaisia maalauksia. Runkohuoneen seinissä on säilynyt neljä vihkiristiä. Sakariston holvissa on maalaussarja, jossa on ruukusta versova kasvi ja laivakuva.

Kirkon ikkunoiden lasimaalauksina on vielä 1600-luvun lopulla ollut vuosina 1468–1482 Raaseporin linnanherrana toimineen Lauri Akselinpoika Tottin ja hänen vaimonsa Katarina Erikintytär Nipertzin vaakunat, jotka ovat sittemmin hävinneet. Pohjoisikkunassa on yhä kolme lasimaalausvaakunaa 1500-luvun lopulta ja 1600-luvun taitteesta.

Kirkon seinillä on toistakymmentä aatelisten hautajaisvaakunaa 1600-luvulta. Kirkon eteishuoneen seinällä on esillä Gennäsin kartanon omistaneiden Nils Boijen ja hänen vaimonsa Brita Kristerintytär Hornin hautakivi 1590-luvulta.

Mitä veistoksia ja esineistöä Pohjan kirkossa on säilynyt?

Pohjan kirkon keskiaikaisista veistoksista on säilynyt kaksi krusifiksia, yksi pyhimyskaappi sekä yhdeksän pyhimysveistosta, jotka ovat kuuluneet alttarikaappeihin. Veistoksista vaikuttavin on elävän kokoinen pietá-veistos 1500-luvun alusta.

Kirkon myöhäiskeskiaikainen ehtoolliskalkki on säilynyt, mutta reformaation aikaan kruunu takavarikoi kirkosta jalometallisen monstranssin. Vielä vuonna 1730 kirkossa oli myös todennäköisesti keskiaikainen risti, ehtoollisleipärasia ja hopeasta tehty silakka.

Esineistö ja seinillä säilynyt muistomerkkiaineisto kertovat kirkon pitkästä käytöstä. Samaa keskiaikaisten kirkkojen aihepiiriä sivuavat myös Korppoon kirkko ja muut vanhat kirkkopaikat, joissa rakennus, maalaukset ja esineet ovat jättäneet eri-ikäisiä kerrostumia. Pohjoisempana Tornion kirkko Suensaaressa puolestaan edustaa jo myöhempää puukirkkojen rakennusperinnettä.