Lempäälän kirkko – Pyhän Birgitan kivikirkko

Mikä on Lempäälän kirkko ja mistä se on tehty?

Lempäälän kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, on Lempäälän keskustassa sijaitseva keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on omistettu Pyhän Birgitan muistolle, ja se on rakennettu noin 1502–1505. Se on edelleen Lempäälän seurakunnan käytössä oleva luterilainen kirkko, ja siihen mahtuu noin 650 henkilöä. Kesäisin kirkko toimii tiekirkkona.

Kirkko on sijainnut maakuntien rajalla ja on siten saanut rakennustaiteellisia vaikutteita sekä Satakunnasta että Hämeestä. Tämä asettaa rakennuksen kiinnostavaan asemaan suomalaisten keskiaikaisten kirkkojen joukossa, ja samasta aihepiiristä voi lukea myös Lammin kirkosta. Lempäälä mainitaan kirkon yhteydessä myös seurakunnan ja pitäjän vaiheissa.

Hautausmaalla on sankarihautojen yhteydessä Sankarivainajien muistokivi. Se on osa kirkon ympäristöä, jossa rakennuksen pitkä käyttö ja seurakunnan elämä näkyvät rinnakkain.

Milloin Lempäälän ensimmäinen oma kirkko rakennettiin ja laajennettiin?

Kun Lempäälän ja Vesilahden yhteisen kirkkopitäjän kirkko paloi Aimalassa 1400-luvun alussa, rakennettiin Lempäälän seurakunnan ensimmäinen oma kirkko vuosina 1418–1419. Tämän kirkon on täytynyt olla puusta tehty, ja se on todennäköisesti sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen kirkko.

Kirkkoon on tehty monia muutoksia. Merkittävin tehtiin 1835–1838, jolloin kirkko laajennettiin yksilaivaisesta ristikirkoksi seurakunnan väkiluvun kasvun takia. Samalla purettiin vanha asehuone sekä Sotavallan kartanon hautakappeli, ja jokaiseen ristisakaraan tehtiin neliapilaikkunat.

Laajennus muutti kirkon muotoa selvästi, mutta keskiaikainen harmaakivirakennus säilyi sen ytimenä. Vastaavia vanhojen kirkkorakennusten vaiheita voi vertailla esimerkiksi Isonkyrön vanhan kirkon yhteydessä. Kirkkoa on myöhemmin korjattu sisätiloista suuremmin vuonna 1895 sekä 1920-luvulla, jolloin arkkitehtina oli Ilmari Launis. Viimeisin suuri peruskorjaus valmistui vuonna 1984.

Mitä esineitä Lempäälän kirkon alttarin ympärillä on?

Lempäälän kirkon ainoa keskiajalta säilynyt esine on alttarin yläpuolinen krusifiksi, joka lienee hankittu kirkon vihkiäistilaisuuteen. Sen asema tekee siitä kirkon esineistössä erityisen: muu säilynyt esineistö kertoo myöhemmistä vaiheista ja lahjoituksista.

Kirkon neliosaisen alttaritaulun on maalannut 1759 turkulainen taidemaalari Johan Georg Geitel. Alttaritaulun aiheina ovat Herran ehtoollinen, Kristus Getsemanessa, Ristiinnaulitseminen ja Kristuksen ylösnousemus. Kirkossa on myös uudemmat 1902 lahjoitetut lempääläläisen Kaarlo Enqvist-Atran maalaamat alttaritaulut. Mitään alttaritauluista ei ole sijoitettu itse alttarille.

Kirkon vuodelta 1839 oleva uusgoottilainen saarnastuoli on samalta ajalta kuin kirkon laajentaminen ristikirkoksi. Urut ovat 31-äänikertaiset, ja ne on valmistanut Urkurakentamo Veikko Virtanen vuonna 1987. Vanhojen kirkkojen esineistöön liittyviä vertailukohtia löytyy myös Mynämäen kirkosta ja Paltaniemen kuvakirkosta.

Missä Lempäälän kirkon kellotapuli sijaitsee ja kuka sen rakensi?

Lempäälän kirkon kellotapuli on kirkkotorin etelälaidalla. Alun perin kellotapulin rakensi vuonna 1787 tyrvääläinen rakennusmestari Mikko Lajander. Myös kellotapulia on korjattu ja muutettu useasti, ja viimeksi se on peruskorjattu 1967.

Kellotapuli kuuluu samaan kirkolliseen kokonaisuuteen kuin harmaakivikirkko, mutta sen oma historia erottuu selvästi: se on myöhempi rakennus, jota on muokattu useaan otteeseen. Saman aihepiirin vanhoja kirkkoja ja kellotapuleita käsittelevät myös Korppoon kirkko, Tornion kirkko ja Sodankylän vanha kirkko. Tornion keskiaikaiseen kivikirkkoon ja sen vaiheisiin voi tutustua tarkemmin sivulla Alatornion kirkko – Tornion keskiaikaisen kivikirkon jatke.