Lammin kirkko – keskiaikainen harmaakivikirkko ja sen koettelemukset

Missä Lammin kirkko sijaitsee ja milloin se on rakennettu?

Lammin kirkko sijaitsee Lammilla keskellä Kirkonkylää. Se on pyhitetty Aleksandrian Pyhälle Katariinalle, ja nykytiedon mukaan rakennustyöt tehtiin 1510-luvulla. Sisäseinään on kuitenkin 1920-luvulla kirjoitettu vuosiluku 1444, joka on otettu piispa Otto Immanuel Collianderin julkaisemista paimenmuistioista.

Kirkko edustaa myöhäiskeskiaikaista välitystyyliä. Ulkopuoleltaan se on aidosti keskiaikainen, mutta sisätilaltaan se on 1920-luvun käsitysten mukainen. Kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

Mitä Lammin häsyjouluksi kutsuttu tapahtuma oli?

Kirkon historiaan kuuluu raskas episodi, jota kutsutaan Lammin häsyjouluksi. Joulukirkossa 1813 kynttilä putosi, ja väki joutui paniikkiin, vaikka varsinaista tulipaloa ei syttynyt. Pakokauhun vallassa kirkosta paenneiden joukossa kuoli kymmenen ihmistä.

Kohtalokkaampi oli vuosi 1918. Suomen sisällissodan loppuvaiheissa 29. huhtikuuta 1918 etenevät Saksan Itämeren divisioonan joukot sytyttivät tuleen kellotapulin, joka oli varastokäytössä. Tuli levisi myös itse kirkkoon, ja palossa tuhoutuivat muun muassa 1690-luvulla veistetty saarnastuoli, tapulin keskiaikainen kello sekä osa kirkon arkistosta. Pystyyn jäivät lähinnä vain keskiaikaiset päädyt ja seinät. Sisällissodan vaiheista kerrotaan lisää sivulla Suomen sisällissota.

Miten Lammin kirkko rakennettiin uudelleen 1920-luvulla?

Kirkko korjattiin ja vihittiin uudelleen käyttöön juhannuksena 1920. Uudelleenrakennuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Seinä- ja kattomaalaukset suunnitteli ja osittain myös maalasi taiteilija Bruno Tuukkanen avustajinaan B. Liukko ja I. Grönvall.

Krusifiksin, alttarin puiset koristeet, kolmiosaisen triptyykin, seitsenhaaraiset kynttilänjalat ja saarnastuolin veisti Ateneumin silloinen veistonopettaja, itävaltalaissyntyinen Johan Friedl. Puinen alttari, alttarikaide, penkit ja virsitaulu valmistettiin lammilaisessa Nybergin puusepänverstaassa, ja saarnatuolin teki paikallinen puusepänliike Nyberg.

Ennen tulipaloa kirkossa oli puinen, koristeellinen tynnyriholvikatto ja sivuilla lehterit. Korjauksessa tilaan rakennettiin kaartuvat betoniholvit, ja kirkkotila koristeltiin runsain maalauksin. Uusi kellotapuli rakennettiin kokonaan kivestä, ja sen katto puupaanusta. Uudet kellot saatiin Viipurin Papulan kasarmin sotilaskirkosta Suomen valtion lahjoittamina.

Mitä Lammin kirkon sisustukseen, alttarikaappiin ja urkuihin kuuluu?

Lämmin kirkon alttarikaappi on harvinainen moderni keskiaikaistyylinen puuveistos. Se lienee alun perin tarkoitettu Helsingin Johanneksenkirkkoon, mutta Lammin seurakunta sai sen ostaa. Länsipäädyssä on suuri goottilainen pyöröikkuna, ja seinään on muurattu kaksi myllynkiveä. Myös ulkopäätyjen tiilet on koristeltu monipuolisesti.

Kirkon 28-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas – Kangasalan vaiheista kerrotaan sivulla Kangasalan historia. Urut asennettiin Lammin kirkkoon vuonna 1967. Viimeisin, arkkitehti Virpi Tervosen suunnittelema korjaus valmistui vuonna 2002.

Kirkon kuva on päässyt suomalaiseen postimerkkiin kolme kertaa: 30 ja 50 markan yleismerkkeihin ennen vuoden 1963 rahauudistusta ja sen jälkeen 50 pennin merkkiin 1963. Muita keskiaikaisia harmaakivikirkkoja, joista olen kirjoittanut, ovat esimerkiksi Halikon kirkko, Piikkiön kirkko ja Kaarlelan kirkko.